← Hakkapeliitta 80 vuotta

Tinkimätöntä tuotekehitystä

Tuotekehityksessä renkaiden tutkimus ja testaus ovat olleet avainasemassa koko Nokian Renkaiden historian ajan. Asiantuntemus, tinkimätön työ ja pitkäjänteisyys yhdistyneenä aivan uusien ratkaisujen etsintään ovat olleet tunnusomaista niin laboratoriosaleissa kuin testiradoilla.

Suomen Gummitehtaan laboratorio perustettiin 1920 teknisen johtajan Antti Anteron aloitteesta. Tehtaan johtokuntaan kuului myös Suomen eturivin kemisti, professori Gustaf Komppa. Helsingissä sijainneesta laitoksesta tuli myöhemmin Keskuskumilaboratorio, jossa tutkittiin raaka-aineita ja kehitettiin seoksia kaikille Gummitehtaan aloille.

Rengasosastolla oli jonkin verran omaa tutkimusta. Valmiita renkaita testautettiin ahkerasti ammattiliikennöitsijöillä, esimerkiksi Paunun vuorolla Tampere-Nokia sekä Leino & Kumppanin Helsingin linjalla. Myös taksiautoilijoita käytettiin renkaiden testaajina.

Gummitehtaan tutkimustoiminta kehittyi erityisesti toisen maailmansodan poikkeusolojen aikana, jolloin muun muassa tutkittiin kotimaisia synteettisiä seoksia ja kokeiltiin kumivoikukan viljelyä.

Rengaslaboratorion ihmeitä

Testiajot laajenivat 1960-luvulla uusien talvirengasinnovaatioiden myötä. Nastojen kestoikää testattiin Tampereen taksiautoilijoilla. Yhteensä nokialaisrenkailla ajettiin ammattiliikenteessä valvottuja kenttäkokeita vuosittain yli viisitoista miljoonaa kilometriä. Autot tarkistettiin kerran kuukaudessa ja samalla haastateltiin kuljettajia.

Rengastehtaan tutkimus- ja koetoiminta saivat oman osastonsa syyskuussa 1969. Rengaslaboratorio investoi kolmepaikkaisiin koestuskoneisiin, joilla voitiin mitata esimerkiksi vierintävastusta ja vanteella pysymistä 250 kilometrin tuntinopeuteen saakka.

Hakkapeliitat radalla

Hakkapeliittojen talviominaisuuksia testattiin 1968 valmistuneella 1,2 kilometrin pituisella jääradalla Nokian Alisenjärvellä. Mittaukset tehtiin Peiseler-laitteilla, mutta autojen tyypit vaihtelivat.

Seuraavana vuonna hankittiin jo omat autot ja kuljettajat. Kaksi Saab 99 henkilöautoa ajoi kahdessa vuorossa noin 1 300 kilometriä päivässä. Ensimmäiseen ajomiehistöön kuuluivat Pertti Niikkonen, Jaakko Aho, Matti Puuska ja Jarmo Takkinen. Vuodessa kertyi 400 000 kilometriä, kunnes lokakuussa 1970 autot vaihtuivat Volvoihin. Rengaskoe-merkistä tuli tuttu näky Nokialla. Nykyisin Nokian testikeskustoimii kesärenkaiden tuotekehityksen ytimenä. Vaativia olosuhteita etsitään tarvittaessa ympäri maailmaa. Nopeaan ajoon tarkoitettujen UHP-renkaiden testit suoritetaan ulkomaisilla testiradoilla.

Pohjoisten olojen asiantuntija

Kitkarenkaat tekivät tuloaan kansainvälisesti 1970-luvun lopulla. Hakkapeliittojen testausta varten talviolosuhteet haettiin vaihdellen eri puolelta maata. Vuonna 1986 yhtiö perusti oman kiinteän testikeskuksen Ivaloon napapiirin pohjoispuolelle, jossa tuotekehitys- ja testaustiimit sekä tuntuma-ajajat ottavat mittaa renkaista. Yhtiö on maailman johtava pohjoisten olosuhteiden asiantuntija juuri Lapissa tehtävän kattavan ja huolellisen testauksen ansiosta.

Yli 700 hehtaarin kokoiseksi laajentuneessa keskuksessa tehdään vaativia talvitestejä lokakuusta toukokuuhun.

Yhä vaihtelevammiksi käyneet talviolosuhteet merkitsivät testimenetelmien kehittämistä. Uuden sukupolven Hakkapeliitat kävivät läpi muun muassa sohjoliirtotestauksen, jonka Nokian Renkaat aloitti ensimmäisenä maailmassa vuonna 1996.

Räätälöidyt tuotteet eri markkinoihin

Renkaiden kehittäminen vaatii tarkkaa, kohdennettua suunnittelua. Erilaiset markkina-alueet tarvitsevat omia yksilöityjä tuotteita, täsmäinnovaatioita. Markkinat ja kuluttajaryhmät pirstaloituvat yhä voimakkaammin. Tuotekehitys seuraa tarkasti kuluttajatarpeiden liikkeitä ja muutoksia ja pyrkii ennakoimaan käyttäjien toiveita. Huolellisesti eri käyttökohteisiin räätälöidyt, tiukat testit läpäisseet tuotteet vakuuttavat.

Nokian Renkaiden tuotekehityskustannuksista noin puolet käytetään tuotteiden testaamiseen. Riittäviä testituloksia ei saavuteta pelkästään laboratorio-olosuhteissa. Nokian Renkaat testaakin tuotteensa autenttisissa olosuhteissa ympäri maailman, jotta ne toimisivat moitteettomasti vaikeissa, vaativissa ja vaihtelevissa oloissa.

Omassa testilaboratoriossa Ivalossa, Suomen Lapissa, kehitetään testivoittajarenkaat, joiden toimintaan kuluttajat ympäri maailman voivat luottaa. Testivoittajatuotteiden taustalla on suunnaton määrä huippuluokan osaamista ja miljoonia testikilometrejä.

Talvirenkaan kehittäjän huikea jäälläajon maailmanennätys 335,713 km/h syntyi vuonna 2013 Nokian Hakkapeliitta 8 renkailla.

Keskuskumilaboratorio

Renkaan teko on kemiaa ja fysiikkaa. Helsingin keskuskumilaboratorion tutkijoita 1940-luvulla.

Suomen Gummitehdas Osakeyhtiön tuotekehitystoiminta organisoitiin vuonna 1920, kun yhtiön ensimmäinen tekninen johtaja, Antti Antero perusti Helsinkiin Keskuskumilaboratorion. Päälliköksi palkattiin baltiansaksalainen Paul Zilchert.

Sotavuosina yhtiön Savion tehtaalle perustettiin raaka-ainelaboratorio synteettisten kumiseosten kehittelyä varten. Laitos siirtyi Helsinkiin vuonna 1949. Koko laboratorio muutti Nokialle vuonna 1975, nyt Oy Nokia Ab:n Kumiteollisuuden kehitystoimintakeskuksen nimellä. Hakkapeliittojen osalta laboratorion vastuulla oli fysikaalinen ja kemiallinen perustutkimus, kun varsinainen tuotekehitys keskitettiin rengasosastolle. 1960-luvulta lähtien rengastekniikka kehittyi vauhdilla, ja Nokialla sijoitettiin tuotekehitykseen 3–4 prosenttia liikevaihdosta.

Nykyisin Nokian Renkaat panostaa tuotekehitykseen merkittävästi, ja uusien tuotteiden osuus liikevaihdosta on vähintään neljännes. Täysin uuden Hakkapeliitta-renkaan kehittämiseen tarvitaan 2–4 vuotta.

Kuva: Renkaan teko on kemiaa ja fysiikkaa. Helsingin keskuskumilaboratorion tutkijoita 1940-luvulla.

Kumivoikukka

Kumivoikukka

Sodanaikaisen raaka-ainepulan helpottamiseksi Suomessa yritettiin saada kotimaista luonnonkumia kumivoikukasta (Taraxacum kok-sagis).

Kesällä 1943 alkanutta viljelykokeilua johti professori Otto Valle Maatalouskoelaitoksella Tikkurilassa, ja 1 – 10 aarin laajuisia viljelmiä oli ympäri maata. Myös Nokialla oli oma voikukkapelto. Saatua kumiainetta verrattiin Savion tehtaan laboratoriossa tropiikin luonnonkumiin. Laatu vastasi kumipuusta juoksutettua kautsua, mutta työlään erotusmenetelmän ja pienen sadon vuoksi kumivoikukkaa ei pidetty kannattavana. Yhtä kumitonnia varten olisi tarvittu 10 hehtaarin viljelyala. Kumivoikukkakokeilu päättyi vuonna 1947.

Kuva: Renkaan pääraaka-aineet ovat luonnonkumi, synteettinen kumi, noki ja öljy. Noin puolet nykyajan renkaissa käytetystä kumista on edelleen luonnonkumia.

Nokian testikeskus

Nokian testikeskus

Nokian Renkaiden kotikulmilla sijaitsee yhtiön lähin testikeskus. Nokian-testirata syntyi 1960-luvulla ja on nyt laajentunut 30 hehtaarin kokoiseksi. Testausta tehdään Nokialla keväästä myöhäiseen syksyyn. Tuotekehityksen käytössä ovat monipuolisten käsittelyratojen lisäksi muun muassa automaattinen sadetusjärjestelmä ja suurnopeuskamera. Nokian Renkaat on myös sohjotestauksen edelläkävijä. Sohjoliirtotestit alkoivat Nokian-radalla jo vuonna 1996.

Ivalo

Talvirenkaiden testaus aidoissa olosuhteissa on tuotekehityksen elinehto. Nokian Renkaat on hyödyntänyt Suomen sääolosuhteet ja käyttänyt vaativia talvikelejä koko toimintansa ajan. 1930-luvulta lähtien Hakkapeliittoja testautettiin pääasiassa Nokian ympäristössä. 1970-luvulla testaajat autoineen alkoivat hakeutua kohti pohjoista. Sopivat testiolosuhteet etsittiin talvi kerrallaan eri paikkakunnilta. Kuljetukset ja testiaseman perustaminen olivat aina edessä, sää ja testausmahdollisuudet saattoivat muuttua kesken kaiken.

Ivalon testikeskus vuonna 1986 avasi uudet mahdollisuudet pitkäjänteiseen renkaiden talviominaisuuksien tutkimiseen. Maailman pohjoisimmassa rengastestikeskuksessa, 700:n hehtaarin laajuisella alueella Hakkapeliittoja koetellaan jarrutus- ja kiihdytyskokein, vaativassa rata-ajossa lumella ja jäällä sekä ylämäkiajossa. Testikausi Suomen Lapissa kestää lokakuusta toukokuuhun.

Kuva: Talvitestausta pohjoisen hangilla. Ennen oman testikeskuksen perustamista sopivat olosuhteet oli pakko etsiä aina uudelleen.

Testausta äärioloissa – Jäälläajon maailmanennätykset

Nokian Renkaat on hallinnut jäälläajon maailmanennätyksiä viime vuosina. Testikuljettaja Janne Laitinen kiri uusimmat ennätyslukemat 335,713 km/h maaliskuussa 2013 Pohjanlahden jäällä, Oulun edustalla.  Autona oli Audi RS6 ja alla Nokian Hakkapeliitta 8 -nastarenkaat. Ennätysvauhdissa auto kulki sekunnissa yli 93 metriä. Aiempi ennätyskin oli Laitisen ajama: 331, 61 km/h.

Jäälläajon maailmanennätys on Guinnessin organisaation määritelmän mukaan yhden kilometrin matkaan kuluva aika, joka mitataan radan molempiin suuntiin ajettuna lentävällä lähdöllä. Maailmanennätys on näiden lukemien keskiarvo. Jään tulee olla luonnollista, eikä sitä saa karhentaa tai käsitellä kemikaaleilla. Renkaiden tulee olla kaupallisesti saatavilla ja tieliikennekäyttöön hyväksytyt. 

Nokian Renkailla on  Janne Laitisen ajamana myös sähköautojen jäälläajon ennätys 252,09 km/h. Huippuvauhti saavutettiin E-RA -sähköautolla yhteistyössä Helsinki Metropolia -ammattikorkeakoulun kanssa maaliskuussa 2012. Inarissa, Ukonjärven jäällä kiisivät Nokian Hakkapeliitta 7 –nastarenkaat.

Kuva: Maailmanennätysvauhdissa Janne Laitinen ja Nokian Hakkapeliitta 8 -nastarengas.