Nastattomat talvirenkaat tekivät tuloaan yhä leudompina talvina. Ensimmäinen nastaton Hakkapeliitta ilmestyi vuonna 1991. Kokonainen talvirengasperhe vieri markkinoille 1996. Nokian Hakkapeliitta 1 jatkoi perinteistä sarjaa uudella numerolla ja ympäristöystävällisin Eco Stud -nastoin varustettuna, Hakkapeliitta NRW 1 puolestaan tarjosi nastattoman vaihtoehdon.
Autoilijoiden ympäristötietoisuus nousi, ja ympäristönsuojeluohjelmasta tulikin kiinteä osa yhtiön strategiaa. Nokia Renkaat otti ensimmäisenä rengastehtaana maailmassa käyttöön ympäristösertifikaatin BS 7750 ja liittyi muun muassa Rengaskierrätys Oy:öön.
Vuosikymmenen alun lamavuosina yhtiö keskittyi erikoisosaamiseensa eli talvirenkaisiin ja metsärenkaisiin. Taantuman jälkeen kauppa kääntyi kasvuun viennin avulla, ja rengastehdasta laajennettiin useaan otteeseen. Oma jakeluverkosto ulottui Ruotsiin ja Latviaan. Nokialla valmistui yli 10 000 rengasta päivässä.
Nokia-yhtymä oli luopunut vuonna 1989 jalkinetuotannosta ja teknisestä kumista. Nokia Renkaat Oy jatkoi osana perusteollisuuden yksikköä. Vuonna 1995 rengasyritys palasi juurilleen itsenäiseksi pörssiyhtiöksi, kun se listautui Helsingin arvopaperipörssiin nimellä Nokian Renkaat Oyj.
Vuosikymmenen päätteeksi Nokian Renkaat yhtenäisti jakeluketjunsa Vianor-konseptiksi, josta kasvoi Pohjoismaiden suurin rengasketju. Vuosittain myytiin yli miljoona henkilö- tai pakettiauton rengasta. Vianor-rengasketju toimii kaikilla Nokian Renkaille strategisesti tärkeillä markkinoilla. Palveluvalikoimaan kuuluvat rengasmyynnin lisäksi vaihdot ja asennukset sekä autohuollot ja rengashotellit.
Eco Stud System
Nastat kuluttavat kestopäällystettä, pohjoisissa oloissa jo muutenkin koville joutuvaa tienpintaa. Tämä tosiasia oli monen nastoihin kriittisesti suhtautuvan perusteluna aina 1960-luvun nastakiistoista lähtien. Nokian Renkaat ei tyytynyt ihmettelemään tilannetta vaan ponnisteli vähemmän kuluttavien ratkaisujen löytämiseksi. Yksi kauaskantoisimpia innovaatioita oli vuonna 1995 lanseerattu Eco Stud System. Kevyt, jousimainen nasta sijaitsi lukkiutuvassa nastareiässä ja pureutui tiehen juuri silloin kuin tarvittiin. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen mittausten mukaan Eco Stud kulutti tietä 30 prosenttia vähemmän kuin perinteinen nastateknologia. Tämä oli tärkeä askel kohti ympäristöystävällisempää talvirengasta.
Kuva: Hakkapeliitta-talvirenkaista tutun Eco Stud System -nastoitusteknologian keskeisin idea on nastatyyny, joka tehostaa nastan toimintaa ja vaimentaa nastan iskeytymistä tiehen.
Ympäristö
Rengastehtaan ympäristönsuojelutavoitteet tiivistyivät kolmeen alueeseen: energiankulutukseen, päästöihin ja jätteen määrään. Rengasvalmistuksen liuotinaineiden päästöjä vähennettiin katalyyttisen polttolaitoksen ja tuotekehityksen avulla. 1990-luvun kuluessa liuotinpäästöt vähenivät alle puoleen. Romukumi ohjattiin hyötykäyttöön suoraan tehtaalta.
Ympäristöosaaminen on myös sopimuksia ja avoimuutta. Nokian Renkaiden ensimmäinen ympäristöselonteko julkaistiin vuonna 1997, ja se palkittiin Ympäristötiedotuksen Seuran vertailussa. Samana vuonna Nokian Renkaat liitettiin EU:n Eco Management and Audit Scheme –järjestelmään ensimmäisenä rengasyrityksenä. 1990-luvun lopulla yhtiö osallistui rengastuotteiden ympäristömerkin kriteerien laadintaan. Samalla Nokian Renkaiden ympäristöystävällisyyden lähtökohdaksi tuli elinkaariajattelu. Yhtiö kantaa vastuun toimintansa ja tuotteidensa ympäristövaikutuksista koko niiden elinkaaren ajan.
Kuva: Nokian-tehdas kesällä 1994.
Yhtiön kehitys
- 1898 Suomen Gummitehdas Osakeyhtiö
- 1959 Suomen Kumitehdas Osakeyhtiö
- 1967 Oy Nokia Ab / Kumiteollisuus
- 1988 Nokia Renkaat Oy, Oy Nokia Ab / Perusteollisuus
- 1995 Nokian Renkaat Oyj – Nokian Tyres plc
Kuva: Vuonna 1995 rengasyritys palasi itsenäiseksi pörssiyhtiöksi, kun se listautui Helsingin arvopaperipörssiin nimellä Nokian Renkaat Oyj.
Vianor
Suomen Gummitehdas Osakeyhtiön oma myyntiliike avattiin vuonna 1900 Helsingissä. Tunnetuin toimipaikka oli Mikonkadulla, jonne pulavuosina kertyi ostajia jonoksi asti.
Autonrenkaiden myynti järjestettiin aluksi rautakauppojen ja autoliikkeiden kautta. Kumikorjaamoitakin tuli mukaan sopimusmyyjiksi. 1950-luvun lopulta lähtien rengasmyynti keskitettiin alan erikoisliikkeisiin. Samalla koko rengasosaston toiminta kehittyi myyntipainotteiseksi. Rengasmiehet ympäri maata olivat tärkeä linkki tehtaalta kuluttajille.
Renkaiden vähittäismyynti kansainvälistyi, kun Nokia Renkaat osti 1990-luvun vaihteessa useita norjalaisia rengasketjuja. Vuosikymmenen lopulla vähittäiskauppa yhtenäistettiin ja syntyi Vianor-brändi, joka laajeni nopeasti Ruotsiin ja Venäjälle. 2000-luvulla Vianorin päämarkkinat löytyvät Nokian Renkaiden kasvualueilta: Pohjoismaista, Venäjältä ja IVY-maista, Pohjois-Amerikasta, Keski- ja Itä-Euroopasta. Kesällä 2011 Vianor avasi 800. myymälänsä ja astui samalla Italian markkinoille. Nykyisin Vianor toimii nykyisin yli 25 maassa. Näyteikkunoista ja rengasmiehistä alkanut myyntitoiminta on kasvanut täyden palvelun autoiluun ja rengaspalveluihin keskittyväksi globaaliksi ja yhä kasvavaksi ketjuksi.
Kuva (ylh.): Helsingin autonäyttely maaliskuu 1939.
Kuva (alh.): Vianor-rengasketjun 800. myyntipiste avattiin Italian Montebellunassa elokuussa 2011.