Suomen Gummitehdas Osakeyhtiö ryhtyi valmistamaan autonrenkaita, epävakaista pulavuosista huolimatta. Asiantuntemusta ja koneita hankittiin Yhdysvalloista yli-insinööri Ensio Salmenkallion neuvottelumatkoilta. Valmistuserän suuruus oli aluksi vain muutamia kymmeniä kiloja, mutta jo vuonna 1934 tehtaalla työskenneltiin kolmessa vuorossa. Ensimmäinen kotimarkkinoille valmistettu rengas oli nk. ”Kesäpinta” vuonna 1932.
Talvirenkaiden tienraivaaja oli kuorma-autojen Kelirengas vuonna 1934. Lokakuussa 1936 tilattiin kolme muottia erityisesti lumiautonrenkaita varten. Näissä koneissa valmistuivat maailman ensimmäiset henkilöautojen talvirenkaat, uudet Hakkapeliitat, joita kutsuttiin myös Lumi-Hakkapeliitoiksi. Pintakuvioiduilla, turvallisilla talvirenkailla tien päälle uskaltautuivat nyt nekin autoilijat, jotka ennen olivat välttäneet ajoa talvisin.
Uusiin koneisiin investoitiin jatkuvasti, joukossa renkaan venytyskone ”Paksu-Bertta”, kanadalainen ”kätilökone” tyynyn ulosottoa varten sekä suomalainen Lokomon valmistama paistoprässi. Vuoden 1934 hinnastossa oli kymmenen rengasmallia. 1930-luvun lopulla, talvisodan aattona tuotantovauhti oli noin 110 rengasta päivässä.
Renkaita testattiin paikallisilla linja-autoilla ja takseilla. Ammattiautoilijoiden kokemukset ovat edelleen kullanarvoista tietoa renkaiden kehitystyössä. Myös tehtaan oma soittokunta teki kiertueita pitkin Suomea ja toi samalla tietoa kuluttajien toiveista.
Kotimaisia autonrenkaita
Rohkea päätös autonrengastuotannon aloittamisesta tehtiin, kun suomalainen valmistus näytti tuontirenkaita kannattavammalta. Myös puolustusnäkökohdista oli toivottavaa saada maahan omaa rengasvalmistusta. ”Ajankohta voisi olla sopiva siihen, että yhtiö ottaisi näiden valmistuksen ohjelmaansa”, totesi Suomen Gummitehtaan johtokunta syyskuussa 1931. Joulukuussa tilattiin tarvittavat kokoonpanokoneet ja rengaspuristimet. Ensimmäinen autonrengas valmistui heinäkuussa 1932. Se tutkittiin ja testattiin läpikotaisin. Kokeiluvaiheen jälkeen säännöllinen rengastuotanto käynnistyi huhtikuussa 1933.
Kelirengas
Maailman ensimmäinen talvirengas oli Hakkapeliitan edeltäjä Kelirengas. Se kehitettiin kuorma-autoja varten 1930-luvun pohjoisiin olosuhteisiin, heikosti auratuille talviteille. Renkaan uurrettu pintakuvio puri lumisella tiellä ja teki lumiketjut tarpeettomiksi. Kelirenkaan voimakas mutta väljä poikittaissuuntainen uritus puhdistui lumesta ajon aikana, mikä takasi oivallisen pidon. Kelirenkaassa esitelty talvirenkaan pintakuviointi pysyi Hakkapeliitoissa samankaltaisena aina 1950-luvulle saakka.
Hakkapeliitat
Hakkapeliitta-rengas sai nimensä 1600-luvun rohkeilta sotureilta. Hakkapeliitat olivat suomalaisia ratsumiehiä, jotka palvelivat Ruotsin armeijassa 30-vuotisen sodan aikana. Hyökkäyskomennosta tuli legenda: ”Hakkaa päälle!”.
Hakkapeliitat ratsastivat suomenhevosilla, aseinaan kaksi ratsupistoolia ja miekka. He kunnostautuivat Keski-Euroopan taisteluissa: Breitenfeld 1631, Lech 1632, Lutzën 1632, Nördlingen 1634, Leipzig 1642, Jankau 1645 ja Lens 1648. Rohkeasta, vihollisen kanssa lähikontaktiin pyrkivästä taistelutaktiikasta tuli esikuva uudenaikaiselle ratsuväelle.
Suomessa syntynyt ja Turun tuomiokirkkoon haudattu Torsten Stålhandske (1593–1644) nousi hakkapeliittojen päälliköksi ja myöhemmin koko ratsuväen kenraaliksi. Kun Stålhandske aloitti uransa, taisteli hänen komppaniassaan myös parikymmentä ratsumiestä Pirkkalasta, nykyisen Nokian emäpitäjästä. Kolme sataa vuotta myöhemmin nokialaiset Hakkapeliitat kengittivät uuden ajan nopeaa ratsuväkeä – autoja.
Kuva: Hakkapeliitat rynnistävät rengasmainoksessa vuonna 1964.
Lumi-Hakkapeliitta -juliste vuodelta 1936.
Linja-autot
1930-luku oli linja-autoliikenteen kulta-aikaa Suomessa. Kaukolinjojen liikennöitsijät omaksuivat talvirenkaan nopeasti käyttöönsä, ja kuljettajat raportoivat käyttökokemuksista suoraan Gummitehtaalle.
Kuva: Tampereen vastavalmistunut linja-autoasema jouluaattona 1938.
Ammattiautoilijat testiapuna
Ensimmäisten henkilöautojen talvirengasmallien testaajina toimivat Tampereen seudun taksiautoilijat. Taksien ja Nokian Renkaiden yhteistyö jatkuu edelleen mm. uusien rengasmallien ja kestotestauksen parissa.
Kuva: Kelirengas aina mukana. Viipurilainen taksiautoilija tarkistaa autonsa vararengasta 1930-luvulla.
Ensio Salmenkallio
Talvirenkaan tuotannon käynnistyessä Suomen Gummitehtaan autonrengasosaston päällikkönä toimi Ensio Salmenkallio (1900-1985). Hänellä oli ratkaiseva merkitys suomalaisen rengasvalmistuksen kehittämisessä. Kemian diplomi-insinööri Salmenkallio perusti renkaiden tuotannon uusimmalle teknologialle seuraten tinkimättömästi kumiseoksen ja kokoonpanon laatua. Kansainvälisten kontaktiensa avulla hän hankki Nokialle parhaat koneet ja mestarit. Salmenkallion kädenjälki näkyi niin Kelirenkaassa kuin Hakkapeliitassa ja niiden lukuisissa seuraajissa. Salmenkallio päätti neljäkymmenvuotisen uransa Suomen Kumitehdas Oy:n toimitusjohtajana vuonna 1966. Tuolloin Kelirenkaasta alkanut uraauurtava tuotekehitys oli laajentunut kansainväliseksi menestystarinaksi.
Kuva: Rengasosaston yli-insinööri Ensio Salmenkallio joukkueineen juhlistamassa uuden rengaspuristimen käyttöönottoa vuonna 1944. Sadetakitkin olivat yhtiön tuotantoa.
Kesäpinta
Suomen Gummitehdas Oy:n ensimmäinen rengasmalli tunnettiin nimellä Kesäpinta. Koerengas koossa 4.5 x 21 valmistui heinäkuussa 1932, ja uusi rengas oli laajasti autoilijoiden saatavilla huhtikuussa 1933. Kesämaanteille tarkoitettu henkilöautonrengas oli kulutuspinnaltaan suhteellisen leveä ja kuvioitu tunnistettavalla ristikkokuviolla. Sisärengas oli kilpailijoita paksumpi, mikä suojasi rengasrikoilta.
Kuva: Kesärengasmainos vuodelta 1936.