← Hakkapeliitta 80 vuotta

1950: Haka-Hakkapeliitta ja auton aikakausi

Kumipyöristä tuli kiinteä osa liikennettä. Kuorma-autot ohittivat junan tavarakuljetuksissa, ja henkilöauto oli yhä useamman saatavilla. Vuosina 1945-1960 autojen määrä Suomessa kymmenkertaistui.

Talviliikenteen vaatimukset kasvoivat. Suomen teistä aurattiin jo yli puolet. Uudenlainen tienpito merkitsi sileää ja liukasta pintaa. Myös kuorma- ja linja-autojen akselipainot kasvoivat.

Vuonna 1956 markkinoille tuotiin uutuustuote Haka-Hakkapeliitta. Renkaan kantava kulutuspinta oli kasvanut kaksinkertaiseksi antamaan pitoa kovettuneelle lumelle ja jäälle. Uusi rengas otettiin innolla vastaan: seuraavana syksynä lyötiin aikaisemmat myyntiennätykset. Hakkapeliitan runkomateriaali siirtyi uuteen aikaan, ja renkaiden valmistus kasvoi ohi jalkinetuotannon. Vuodessa valmistui 130 000 auton ulkorengasta.

Tuontikaupan sääntely purkautui vähitellen. Vuonna 1956 autonrenkaiden tuonti vapautui, mikä merkitsi Gummitehtaalle uutta kilpailutilannetta. Nimi muuttui 1959 Suomen Kumitehdas Osakeyhtiöksi, ja vuosikymmenen lopulla yhtiö ponnisti jälleen vientimarkkinoille, erityisesti Ruotsiin. Hakkapeliitta-rengas oli viennin kärkituote.

Kotimaassa rakennettiin renkaiden jälleenmyyjien verkostoa.  Rengasmyyjillä oli keskeinen tehtävä talvirengastietouden levittäjinä. Myyjien koulutuksesta vastasi legendaarinen myyntipäällikkö, jo ensimmäisten Hakkapeliittojen lanseeraukseen osallistunut Erik Sundquist.

Haka-Hakkapeliitta

Vuonna 1956 lanseerattu uutuustuote Haka-Hakkapeliitta löi kaikki aikaisemmat myyntiennätykset.

Haka-Hakkapeliitta oli 1950-60-lukujen myydyin talvirengas. Vuonna 1956 lanseerattu ja kaksi vuotta myöhemmin täyteen kokovalikoimaan kasvanut Haka-Hakkapeliittojen sarja oli vastaus muuttuneisiin talviajon olosuhteisiin  ja entistä jämerämmille autoille. Tihein nasturakuvioin varustettu pinta oli tehokas ase jäiseksi kovettuneella tiellä, sillä nasturan ja tienpinnan väliin syntyi jarrutuksessa pieni ilmatasku ja siten imukuppimainen pito. Haka-Hakkapeliitan uutuutena olivat myös pitkittäisurat keskialueen molemmin puolin. Nämä takasivat hyvän suuntavakauden.


Kuva: Vuonna 1956 lanseerattu uutuustuote Haka-Hakkapeliitta löi kaikki aikaisemmat myyntiennätykset.

Runkomateriaali

Kutomakone vauhdissa. Renkaisiin tarvittavan koordin kumitusta.

Autonrenkaan rungon ytimenä on kudos eli koordi. Se koostuu lujista loimilangoista ja harvaan kudotuista kudelangoista, jotka pitävät koordin koossa. Suomen Gummitehdas hankki koordin ulkomailta, kunnes vuonna 1948 päätettiin omien kutomakoneiden ostosta.

Autonrenkaiden koordina käytettiin pitkään puuvillaa. Sotavuosina puuvillan saatavuudessa oli ongelmia. Ratkaisuksi löytyi suomalaisen Tampellan kutoma pellavakoordi. 1950-luvulla materiaaliksi vaihtui selluloosasta kehrätty rayon eli viskoosi, joka todettiin vetolujuudeltaan ja taivutuskestävyydeltään puuvillaa paremmaksi. Vuoteen 1955 mennessä Gummitehtaalla oli siirrytty kokonaan rayonkoordiin. Sitä valmisti suomalainen Oy Cord-Tuotanto.

Seuraava askel oli nylonkoordi, jota käytettiin raskaissa renkaissa 1960-luvun puolivälistä alkaen. Nykyrenkaiden materiaalit ovat monipuolisia ja kudoksena käytetään muun muassa polyesteriä.

Kuva: Kutomakone vauhdissa. Renkaisiin tarvittavan koordin kumitusta.

Vientisuuntana Ruotsi

Renkaan matka jälleenmyyjille alkaa Kiito-Linjan kyydissä.

Suomen Gummitehtaan viennin uusi aalto suuntautui Pohjoismaihin. Tienavaaja oli myyntiyhtiö Finska Gummi Ab, joka perustettiin Pohjois-Ruotsiin, Sundsvalliin vuonna 1959. Myynti oli heti ensimmäisenä vuonna 8 500 rengasta. Myös Ruotsin kuningas Kustaa IV Aadolf hankki autoonsa Haka-Hakkapeliitat.

Finska Gummi muutti Tukholmaan ja keskittyi kokonaan renkaisiin vuonna 1964, jolloin Ruotsiin vietiin jo 36 000 Hakkapeliittaa. Nykyisen myyntiyhtiön nimi on Nokian Däck AB.

Kuva: Renkaan matka jälleenmyyjille alkaa Kiito-Linjan kyydissä.

Tavarankuljetukset

Kuva: Teollisuuden kuljetukset siirtyivät toisen maailmansodan jälkeen entistä enemmän kumipyörille. Erikoistalvirenkaita tarvittiin kattava valikoima.

Rengaskauppaa

Kun talvirenkaiden valmistus Suomessa käynnistyi, ei autonrengaskauppaa itsenäisenä liiketoimintana vielä ollut. Merkittävin myyntikanava olivat rautakaupat. Kun autojen määrä kasvoi, jälleenmyyjiksi tulivat suurimpien kaupunkien autoliikkeet ja pienemmillä paikkakunnilla kumikorjaamot. Kukin myyjäliike teki rengasyhtiön kanssa oman sopimuksen. Suurimmat kauppiaat etenivät A-myyjiksi.

Toisen maailmansodan jälkeen autoliikkeet keskittyivät autokauppaan, ja renkaiden myynti siirtyi yhä enemmän erikoisliikkeille. Nykyisin rengaspalveluiden ja myös autohuollon tärkeä lippulaiva on Nokian Renkaiden oma Vianor-ketju, joka toimii yli 1000 myymälän voimin yli 25 maassa.

Kuva: Kumikorjaamot huolehtivat renkaiden jälleenmyynnistä pitkälle 1970-luvulle. Kumikorjaamo J. Forsman Porissa.

Talvirengas joka pyörään

Autoilijoita puhutti edelleen talvirenkaiden asennus. Tarvittiinko talvirengasta todella kaikkiin pyöriin vai riittäisikö sellainen vain vetäviin pyöriin? Suomen Kumitehdas kampanjoi turvallisen talviajon puolesta ja muistutti, miten auton ohjautuvuuden takia pitävä talvirengas todella tarvittiin kaikkiin pyöriin. Hakkapeliitta-talvirenkaan kulutuspinta oli suunniteltu viidenneksen kesärengasta leveämmäksi ja urasyvyys jopa puolet suuremmaksi. Tämä ajovarmuuden lisäys toimisi vain, jos talvirenkaat oli asennettu asianmukaisesti.

Kuva: Kuorma-auto testissä talvi- ja kesärenkaalla. Vastuullinen autoilija kengittää koko ajoneuvonsa talvirenkailla.

Myynnin mestari Sundquist

Erik Sundquist kehitti tarmokkaasti renkaiden myyntiverkostoa ja autonrenkaiden asemaa kumitehtaan liikevaihdossa.

Rengasosaston myyntipäällikkö Erik ”Sumppa” Sundquist tunnettiin talvirenkaiden keulakuvana. Hän oli mukana jo Kelirenkaan astuessa markkinoille, ja ehti nelikymmenvuotisen uransa aikana edistää lukuisten Hakkapeliitta-sukupolvien myyntiä. Sundqvist kuunteli tarkasti jälleenmyyjien autoilijoilta saamia viestejä. Asiakassuhteet olivat läheisiä, jopa niin, ettei Sumppa epäröinyt pyytää kyyditettäviltä työntöapua, kun hänen ajamansa Ford Pilot juuttui sohjoon Hakkapeliittojen esittelymatkalla 1940-luvun lopulla. Kiireinen myyntipäällikkö vain unohti napata asiakkaat takaisin kyytiin! Sundquistin myötä Pilotista tuli talvirengasmainosten vakiokuvastoa. On mahdollista, että yritteliäs myyntipäällikkö oli myös Hakkapeliitta-tuotenimen takana.

Kuva: Erik Sundquist kehitti tarmokkaasti renkaiden myyntiverkostoa ja autonrenkaiden asemaa kumitehtaan liikevaihdossa.