FacebookInstagrammenu-iconicon-playscroll-downsearchTwitterYouTube
Menu

← Hakkapeliitta 80 vuotta

1980: Menestystä testikentillä

Talviajon olosuhteet muuttuivat, kun teiden suolauksesta tuli arkipäivää. Hakkapeliitoilta vaadittiin hyvää märkäpitoa ja kulumiskestävyyttä. Autoilijat arvostivat entistä enemmän äänettömyyttä ja pientä polttoaineen kulutusta.

Uuden sukupolven talvirenkaan kehitystyö alkoi vuonna 1978 ja kaksi vuotta myöhemmin esiteltiin Hakkapeliitta NR 09. Rengas toi mukanaan yllätyksen, kun perinteiset imukupit olivat muuttuneet virtaviivaiseksi nuolikuvioksi.

Uutuudesta tuli pitkäikäinen menestystuote. Viides miljoonas Nollaysi valmistui 1987. NR 09 saavutti myös ennennäkemättömän menestyksen kuluttajavertailutesteissä. Rengas oli Tekniikan Maailman talvirengastestin ykkönen neljä peräkkäistä vuotta.

Vuosikymmenen muita rengasuutuuksia olivat Hakkapeliitta 10 ja M+S 111. Erityisesti panostettiin raskaisiin vyörenkaisiin: traktorin ja metsäkoneen renkaista tuli kasvava vientiryhmä muun muassa Kanadaan.

Vuonna 1986 Nokia Kumiteollisuus sopi kauaskantoisesta tuotekehitysyhteistyöstä SP Tyres UK Ltd:n kanssa, joka oli osa japanilaista Sumitomo Rubber Industries -konsernia. Yhtiö solmi myös isot ensiasennussopimukset Saabin henkilöautoihin ja Valmetin traktoreihin.

Renkaiden suunnittelussa ja testauksessa siirryttiin tietokonepohjaisiin menetelmiin. Hakkapeliittojen tuotekehitys sai uudet koordinaatit 1986, kun yhtiön oma testikeskus perustettiin napapiirin pohjoispuolelle Ivaloon.

Imukupeista nuolikuvioon

”Ei liene montakaan suomalaista autoilijaa, joka ei tuntisi Hakkapeliitta-rengasta ulkonäöltä”, totesi Tekniikan Maailma vuonna 1980.

Ensimmäinen Hakkapeliitta vuonna 1936 sai ulkopintaansa porrastetun, harvahkon poikittaiskuvion, jossa oli paljon tartuntasärmiä. Malli pysyi samankaltaisena 1950-luvulle saakka. Vuoden 1956 uutuudessa, Haka-Hakkapeliitassa, kantavaa kulutuspintaa oli levennetty ja tarttuvuutta lisätty, jolloin pintaan syntyi nappulamainen palakuvio.

Kun nastat tulivat tieliikenteeseen 1960-luvulla, pintakuvio kohtasi uuden haasteen. Karhentuvat tienpinnat kuluttivat nopeasti renkaan pintaa. Vuoden 1965 Hakkapeliitassa tämä ratkaistiin kulutuspinnan imukuppeja lisäämällä. Nasta löysi tukevan paikkansa kuvionasturan sisältä.

Imukuppikuvio oli pitkään Hakkapeliitan omintakeinen tunnusmerkki. Nokian Kumiviesti tunnelmoi vuonna 1966: ”Tuote, josta on syntynyt käsite, sisältää aina jotain sellaista, mitä muista vastaavista puuttui. Hakkapeliitta on nimensä veroinen, se on pätevyydessään iskevää suomalaista laatutyötä ja mukana on myös sitä aina tervetullutta designia.”

1970-luvulta alkaen siirryttiin uusiin matalampiprofiilisiin renkaisiin, joissa vyörenkaalle tyypillinen jyrkkä ohjautuvuus korostui. Ei niinkään pidon vuoksi, mutta renkaan ajokäyttäytymisen vuoksi Hakkapeliitan pintakuvion muutoksesta tuli väistämätön. 1980 julkistettiin odotettu uutuusrengas, Hakkapeliitta NR 09, jonka kulutuspinta oli kokenut muodonmuutoksen. Uusi kuvio muodostui nuolimaiseksi: porrastetut sahalaitakuviot johdattivat tehokkaasti sohjoa pois pidon tieltä. Uusi Hakkapeliitta-muotoilu oli omiaan vaihteleviin talvikeleihin ja tienpintoihin.

Kuva: Mies ja nastat. Nastatarkastusta 1980-luvulla.

Testimenestys

Tekniikan Maailma on talvirenkaiden kuluttajatestien pioneeri. Lehden ensimmäinen rengasjuttu ilmestyi vuonna 1958 ja pian käynnistyi renkaiden ominaisuuksien testaus. Erityisen mielenkiinnon kohteena oli nastojen vaikutus. Vuonna 1960 julkaistiin ensimmäinen talvirengastesti, jossa Hakkapeliitta oli mukana nastattomana vertailurenkaana.

1970-luvulla rengastestit vakiintuivat Tekniikan Maailman ohjelmaan. Vyörenkaille tehtiin kestotestejä. TM lanseerasi käsitteen ’turvapito’, jolla tarkoitettiin luotettavaa ajotuntumaa ja renkaan ennakoitavuutta.

Vuonna 1979 talvirengasmääräysten uudistuttua järjestettiin kattava testi Hannu Mikkolan johdolla. Siitä lähtien Tekniikan Maailma on julkaissut miltei jokavuotisen talvirengastestin.

1980-luvulla myös Tuulilasi-lehti liittyi säännöllisiin rengastestaajiin. Tulokset olivat samansuuntaisia kuin Tekniikan Maailmassa.

Uutuusrengas Hakkapeliitta NR 09 sijoittui heti ykköseksi vuonna 1980. TM totesi: ”NR 09 on ehdottomasti paras Tekniikan Maailman koskaan testaamista talvirenkaista.” Lanseerausvuonnaan Hakkapeliitta NR 09 sijoittui kärkeen myös Tuulilasin rengastestissä.

Suosittu Nollaysi saavutti Tekniikan Maailman talvirengastesteissä neljä perättäistä voittoa: 1980, 1982, 1983 ja 1984. Lehti arvioi: ”Todella huipputuote.”, ”Lumisella tiellä Nokia on ajettavuutensa ja tasapainoisten ominaisuuksiensa ansiosta muita edellä.”, ”Hyvä rengas tosi talveen. Ominaisuudet ovat hyvät vielä käytettynäkin.”

Vuonna 1986 NR 09 sai jälleen kultaa TM:ssa leveämpien talvirenkaiden 70-sarjassa ja Hakkapeliitta M+S 111 saavutti pronssia. ”Nokia on tämän vertailun kiistaton voittaja. Ohjattavuus ja renkaan hallinta vaihtelevissa ajotilanteissa on suorastaan loistava.”

Tavallinen ja leveä NR 09 ottivat kaksoisvoiton myös Tuulilasin talvirengastestissä vuonna 1983. Nollaysi jatkoi voittokulkuaan Tuulilasin testiykkösenä vielä vuonna 1987.

1980-luvun lopulla Tekniikan Maailma kiinnostui kitkarenkaiden ja nastarenkaiden vertailusta. Tulos oli odotettu: nastarengas on paras valinta talviautoiluun.

Täysi kymppi

Maineikas sotaratsu, Hakkapeliitta 09, oli nelistänyt talviteillä jo liki kymmenen vuotta, kun Nokian tehtaalta saateltiin maailmalle uuden sukupolven talvirengas. Hakkapeliitta 10:lle asetettiin kovat odotukset vastata edeltäjiensä haasteeseen ja jatkaa Hakkapeliittojen yli 50 vuoden voittokulkua. Uutuusrenkaan lanseeraus vuonna 1989 oli tuotekehitykselle näytön paikka. Kun tulokas saavutti menestystä testeissä ja myyntiluvuissa, oli aihetta juhlaan. Täyden kympin jälkeen Hakkapeliittojen mallinumerointi alkoikin jälleen ykkösestä.

Kuva: Talvi vaatii taitoa! Ruotsinkielinen talvirengasmainos.

Ivalo

Talvirenkaiden testaus aidoissa olosuhteissa on tuotekehityksen elinehto. Nokian Renkaat on hyödyntänyt Suomen sääolosuhteet ja käyttänyt vaativia talvikelejä koko toimintansa ajan. 1930-luvulta lähtien Hakkapeliittoja testautettiin pääasiassa Nokian ympäristössä. 1970-luvulla testaajat autoineen alkoivat hakeutua kohti pohjoista. Sopivat testiolosuhteet etsittiin talvi kerrallaan eri paikkakunnilta. Kuljetukset ja testiaseman perustaminen olivat aina edessä, sää ja testausmahdollisuudet saattoivat muuttua kesken kaiken.

Ivalon testikeskus vuonna 1986 avasi uudet mahdollisuudet pitkäjänteiseen renkaiden talviominaisuuksien tutkimiseen. Maailman pohjoisimmassa rengastestikeskuksessa, 700:n hehtaarin laajuisella alueella Hakkapeliittoja koetellaan jarrutus- ja kiihdytyskokein, vaativassa rata-ajossa lumella ja jäällä sekä ylämäkiajossa. Testikausi Suomen Lapissa kestää lokakuusta toukokuuhun.

Kuva: Talvitestausta pohjoisen hangilla. Ennen oman testikeskuksen perustamista sopivat olosuhteet oli pakko etsiä aina uudelleen.

Raskaat renkaat

Raskaiden renkaiden tuotantolinjaa laajennettiin voimakkaasti 1980-luvun alussa. Uudistuksen jälkeen Oy Nokia Ab:n rengastehtaan pinta-ala oli yli 7 hehtaaria. Nokian Raskaiden Renkaiden markkinat ovat vahvassa nousussa myös 2000-luvulla. Uusin vuonna 2014 lanseerattu tulokas raskaassa mallistossa on maailman ensimmäinen traktoreiden talvirengas Nokian Hakkapeliitta TRI, joka on todellinen talvispesialisti urakointiin ja lumenauraukseen.

KUVA: Nokian Hakkapeliitta TRI on maailman ensimmäinen traktoreiden talviurakointirengas, jolla on nimissään myös traktoreiden huima maailmanennätys 130,165 km/h.