← Hakkapeliitta 80 vuotta

Hakkapeliittahengessä

Nokian Renkaiden vaiheet kertovat myös suomalaisen kumiteollisuuden historiasta. Pitkäjänteinen toiminta on luotsannut yhtiötä ja sen työntekijöitä kalossintekijöistä talvirenkaiden kansainvälisiksi asiantuntijoiksi. Matkan varrella on tarvittu rutkasti kekseliäisyyttä, rohkeutta ja joukkuehenkeä.

Kumiteollisuus otti ensiaskeleitaan Suomessa 1800-luvun lopulla. Hämeenlinnalaisten tehtailijoiden kokeilujen jouduttua konkurssiin perustettiin uusi tehdas Helsinkiin Lastenkodinkadulle. Perustavassa yhtiökokouksessa 11. maaliskuuta 1898 yritys sai nimekseen Suomen Gummitehdas Osakeyhtiö. Omistajina oli kaupan, teollisuuden ja kulttuurin johtohenkilöitä.

Toimitusjohtajaksi nimettiin Eduard Polón (1861–1930). Puolalaisiakin sukujuuria omannut, nimismiehen poika Polón toimi tehtaan johdossa aina vuoteen 1929 saakka. Teknilliseksi johtajaksi valittiin Antti Antero, entinen Aalberg – näyttelijä Ida Aalbergin veli – joka isännöi tehdasta vuoteen 1939 asti. 

Nokianvirran rannalle 

Suomen Gummitehdas valmisti jalkineita ja teknisiä kumituotteita, kalossien ollessa pääartikkeli. Kasvava tuotanto keskellä pääkaupunkia tuotti ongelmia, joten yhtiö etsi uutta sijoituspaikkaa. Vaihtoehtojen jälkeen päädyttiin osin sattumalta Nokialle, jonka kauniit maisemat, Nokianvirran käyttövoima ja paikallinen työväki vakuuttivat isännöitsijä Anteron ja osakas Birger Pentzinin. Gummitehdas ja sen neljäkymmentä työntekijää muuttivat Nokialle vuonna 1904.

Suomen Gummitehdas sai sähkövoimansa vieressä sijainneelta puunjalostustehtaalta, Nokia Oy:ltä, jonka pääomistajaksi Gummitehdas tuli 1919. Vuonna 1922 yhtiö hankki niinikään Nokianvirran varrella  toimineen Suomen Kaapelitehtaan osake-enemmistön.

Yhdessä eteenpäin 

Kumitehtaalla koettiin vuonna 1928 pitkä lakko. Suurin osa työntekijöistä irtisanoutui lähes vuodeksi.  Lakon päätteeksi päätettiin toimitusjohtaja Polónin aloitteesta rakentaa oma talo tehtaalaisten juhlia, kokouksia ja kerhotoimintaa varten. Arkkitehti W. G. Palmqvistin suunnittelema, klassismia edustava Kerhola vihittiin keväällä 1930. Samana vuonna saivat alkunsa Gummitehtaan soittokunta ja Kumikuoro.

Suomen kumiteollisuus keskittyi voimakkaasti 1930-luvulla. Suomen Gummitehdas osti Nurmin kumitehtaan, kumimattotehdas Denfferin sekä Helsingin kumitehtaan. Yhtiö hankki omistukseensa myös Savion kumitehtaan ja Kumiteollisuus Oy:n Tampereella. Toimitusjohtajana Polónin seuraajana oli Torsten Westerlund. 

Vuonna 1938 Suomen Gummitehdas Osakeyhtiö oli Suomen 20. suurin  yritys. Työntekijöitä oli Nokialla 1 500, Nurmin ja Savion tehtaat mukaan lukien 2 000. Teknisten tuotteiden osuus oli jo jalkineita suurempi ja mukana olivat uusi aluevaltaus, autonrenkaat. Teknisenä johtajana aloitti 1939 Eino H. Liljeroos.

Gummitehdas huolehti työntekijöistä ja näiden perheistä monin tavoin. Tehtaan lähellä toimivat lastenseimi ja isompien lastentarha. Vuonna 1941 avattu tehtaan ruokala ”Töpinä” palveli päivittäin koko henkilökuntaa. Yhtiö osallistui myös Nokian ammattikoulun perustamiseen 1935.

Toisen maailmansodan taisteluissa kaatui 36 Nokian-tehtaan työntekijää. Kaatuneiden lapsista tuli yhtiön kummilapsia. Sodan jälkeen yhtiön asuntotuotanto lisääntyi entisestään. Ruskeapään ja Lauttalan alueilta tarjottiin asuntoja rintamamiehille ja sotaleskille.

Uuden ajan kumitehdas 

Sodan päättymisen jälkeen ilmassa oli sekä epävarmuutta että tulevaisuudenuskoa. Kohonneiden kustannusten takia yhtiön osakepääomaa korotettiin kahteen otteeseen. Vuonna 1949 Nokian-tehtaalla oli yli 2 000 työntekijää.

Autoistuminen oli pian totta Nokiallakin: tehtaan eteen varattiin parkkitilaa autoille ensi kerran vuonna 1955, kun aiemmin töihin oli kuljettu polkupyörällä tai jalan.

Torsten Westerlund jäi eläkkeelle 1958, ja uudeksi toimitusjohtajaksi nousi Ensio Salmenkallio. Vuonna 1959 yhtiön nimi ajanmukaistettiin Suomen Kumitehdas Osakeyhtiöksi. Pian rengastuotannon arvo ohitti kumijalkineet, ja autonrenkaista tuli yhtiön johtava linja.

1960-luku oli yritysliitosten aikaa. 1963 Kumiteollisuus Oy ja Nokian Kutomo fuusioitiin Kumitehtaaseen. Suuresta fuusiosta Nokianvirran varrella päätettiin vuonna 1966, kun Suomen Kumitehdas, puunjalostusyhtiö Nokia Oy ja Suomen Kaapelitehdas yhdistyivät. Fuusio astui voimaan 1967. Oy Nokia Ab:sta tuli Suomen toiseksi suurin yritys Enso-Gutzeitin jälkeen. Työntekijöitä oli 8 000. Kumiteollisuuden johtajana aloitti Väinö Richter.

Työ tekijäänsä kiittää 

Työntekijöiden virkistystoiminta keskittyi Koukkujärvelle, josta Nokian-tehtaan ammattiosasto vuokrasi ulkoilumajan. Lähistölle rakennettiin sauna talkoilla vuonna 1965. Ammattiosasto hankki myös Kuusiston tilan tehtaalaisten käyttöön.

Fuusioituneen yrityksen yhteistyöelimeksi perustettiin vuonna 1971 Nokian paikallishallinto, puunjalostuksen ja kumitehtaan yhteinen hallinto- ja neuvotteluyksikkö. Vuonna 1972 yhtiön kotipaikka siirtyi Helsingistä Nokialle. Kumiteollisuuden johtajaksi valittiin Pekka Unkila vuonna 1977.

Lasse Kurkilahti nimitettiin toimitusjohtajaksi vuonna 1988. Nokian Renkaat Oyj pörssiyhtiö syntyi vuonna1995. Nokian Renkaat tuli tunnetuksi työilmapiiritutkimusten ja henkilöstötilinpäätösten pioneerina. Aiemmin henkilöautonrenkaista vastannut johtaja Kim Gran aloitti yhtiön seitsemäntenä toimitusjohtajana vuonna 2000. Tällä hetkellä maailman pohjoisimman rengasyhtiön toimitusjohtajana on Ari Lehtoranta.

2000-luvulla Nokian Renkaat kasvoi perinteisestä vientiyhtiöstä maailmanlaajuiseksi rengaskonserniksi. Tuotevalikoima erikoistui voimakkaasti. Oma ainutlaatuinen tuotekehitys ja talvirenkaiden testausohjelma ovat tuoneet menestystä puolueettomissa rengastesteissä vuosikymmenien ajan. Yksi osa maailman kannattavimman rengasvalmistajan strategiaa on Vianor-rengasketjun voimakas laajeneminen. Yhä kasvava osa Vianorin myyntipisteistä toimii nykyisin yrittäjävetoisella  partner-periaatteella.

Nokian Renkaat on saavuttanut vahvan aseman ydinmarkkina-alueillaan eli Pohjoismaissa, Venäjällä ja IVY-maissa. Globaalin kasvun tukijalkoina ovat Venäjän lisäksi Keski-Eurooppa sekä Pohjois-Amerikka. Vuonna 2010 yhtiön liikevaihto nousi yli miljardiin euroon. Nokian Renkaat on maailman ainoa rengasvalmistaja, joka on erikoistunut pohjoisen vaativiin olosuhteisiin.

Tänään Nokian Renkaissa työskentelee yli 4 000 rengasalan ammattilaista, joilla on ilonsa, murheensa, haaveensa, arvonsa, ajatuksensa. Heitä yhdistää vankka usko omiin kykyihin, luja luottamus yhdessä oivaltamiseen, osaamiseen, hihat reippaasti käärivään tekemiseen. Me kutsumme sitä hakkapeliittahengeksi. Se on yrityksen tunnelma, henkinen tila: tuntuvaa ja silti hankalasti määriteltävää. Luonnollista, aitoa, totta. Pelottavan yksinkertaista. Ja mahdotonta jäljitellä.

Pólonin rengasvisio

Eduard Polón

Yhtiön ensimmäinen toimitusjohtaja Eduard Polón kehitteli rengasosaston perustamista ollessaan poliittisen näkemyksensä vuoksi karkotettuna Siperiassa vuonna 1916. Johtokunnan jäsenet Antti Antero ja Gustaf Westerlund matkustivat tapaamaan Polónia Tsuholmaan Kostroman kuvernementtiin, ja matkalla syntyi päätös rengastuotannon aloittamisesta. Toteutusta saatiin kuitenkin odottaa vielä kymmenen vuotta.

Soittokunta

Soittokunta

Suomen Gummitehdas Oy:n soittokunta perustettiin vuonna 1930. Pitkäaikaisina kapellimestareina muistetaan Onni A. Vikkula ja Väinö Huuhka. Soittajat olivat yhtiössä työssä ja saivat lisäksi palkkaa soittamisesta. Orkesteri harjoitteli tehtaalaisten harrastus- ja juhlatalossa Kerholassa. Vuonna 1951 Gummitehtaan soittokunta teki konserttimatkaa Hollantiin, missä se palkittiin kultamitalilla amatööriorkestereiden kilpailussa.

Liikemerkki

Suomen Kumitehdas Osakeyhtiön liikemerkki

Suomen Kumitehdas Osakeyhtiö julkaisi uuden liikemerkkinsä 1965. Se oli kolmas merkki yhtiön historiassa. Pyöreästä merkistä oli karsittu vuosiluvut ja lyhenteet ja se kertoi entistä selvemmin renkaanvalmistuksesta. Kun uusi liikemerkki asennettiin valomainoksena Nokian-tehtaan katolle, se sai lempinimen ”Richterin kuu” toimitusjohtaja Väinö Richterin mukaan. Pyöreä Nokia-merkki oli käytössä vuoteen 1986 saakka.

Historiaa lyhyesti

1898 Suomen Gummitehdas Osakeyhtiö perustettiin
1904 Nokian-tehdas perustettiin
1925 Polkupyöränrengastuotanto alkoi
1932 Henkilöautonrenkaiden tuotanto alkoi
1934 Maailman ensimmäinen talvirengas “Kelirengas”
1936 Ensimmäinen Hakkapeliitta-rengas valmistui
1945 Uusi rengastehdas Nokialle
1959 Suomen Gummitehtaasta Suomen Kumitehdas Oy:ksi
1959 Myyntiyhtiö Ruotsiin, Finska Gummi AB, myöhemmin Nokian Däck AB
1967 Oy Nokia Ab perustettiin – Kumi, Kaapeli ja Paperi
1968 Rengastehtaan laajennus
1978 Myyntiyhtiö Norjaan, Norsk Traktorkompani A/S, myöhemmin Nokian Dekk AS
1980 Myyntiyhtiö Kanadaan, Nokia Products Ltd., Canada, myöhemmin Nokian Tyres North America Ltd., USA)
1981 Rengastehtaan laajennus
1982 Myyntiyhtiö Saksaan, Nokia GmbH, myöhemmin Nokian Reifen GmbH
1988 Joint venture -yhtiö Nokia Renkaat Oy perustettiin
1989 Myyntiyhtiö Sveitsiin, Nokian Reifen AG, Switzerland
1995 Nokia Renkaista Nokian Renkaat Oy:ksi, listautuminen Helsingin Arvopaperipörssiin
1996-2001 Rengastehtaan laajennuksia
1998 Ensimmäiset omat vähittäismyyntipisteet Ruotsiin ja Latviaan, myyntiyhtiö Venäjälle, Nokian Shina
1999-2000 Oma rengasketju laajentui Suomeen ja Viroon, Vianor-nimi koko ketjun käyttöön
2003 Nokia luopui omistuksestaan: Bridgestone Europe NV/SA:sta suurin osakkeenomistaja
2005 Nokian Renkaiden toinen tehdas käynnistettiin Vsevolozhskissa Venäjällä.
2006 Myyntiyhtiö Ukrainaan, Nokian Shina TOV. Myyntiyhtiö Tsekin tasavaltaan, Nokian Tyres s.r.o.
2007 Myyntiyhtiö Kazakstaniin, TOO Nokian Tyres
2008 Tehorullaaja Nokian Hakkapeliitta R –kitkarengas.
2009 Testivoittaja Nokian Hakkapeliitta 7 -nastarengas
2010 Myyntiyhtiö Valko-Venäjälle, Nokian Shina LLC
2011 Myyntiyhtiö Kiinaan, Nokian Tyres Trading (Shanghai) Co. Ltd.
2012 Uusi tehdas nykyisen yhteyteen Venäjän Vsevolozhskiin
2012 Vianor-rengasketju laajeni mm. Serbiaan, Ranskaan ja Bosnia- Herzegovinaan
2013 Uusi Nokian Hakkapeliitta 8 ja jäälläajon uusi maailmanennätys 335,713 km/h
2013 Uusi Hakkapeliitta-talvirengassukupolvi. Nastallinen Nokian Hakkapeliitta 8 ja nastaton Nokian Hakkapeliitta R2.
2014 Hakkapeliitta-talvirengasperhe kasvaa. Nastallinen Nokian Hakkapeliitta 8 SUV sekä pakettiauton renkaat Nokian Hakkapeliitta C3 ja Nokian Hakkapeliitta CR3
2014 Maailman ensimmäinen talvirengas esiin ponnahtavilla nastoilla. Nokian Hakkapeliitta -konseptirengas.
2014 Uusi Nokian Hakkapeliitta R2 - vierintävastukseltaan maailman ensimmäinen A-luokan talvirengas sähköautoihin.
2015 Uudistunut Nokian WR-talvirengasperhe. Maailman ensimmäinen talvirengas Nokian WR D4, jonka märkäpito EU-rengasmerkinnän A-luokassa.
2015 Nokian Weatherproof. Nokian All-Weather -konsepti varmistaa turvallisen ajonautinnon ympäri vuoden.
2015 Maailman ensimmäinen talvirengas, jonka märkäpito ja vierintävastus ovat EU-rengasmerkinnän parasta A-luokkaa. Uudistunut Nokian WR SUV 3.

Nokian Renkaat maailmalla

Myyntiyhtiöt

Vuoden 2015 lopulla Nokian Renkailla oli yhteensä 12 myyntiyhtiötä eri puolilla maailmaa.

Vianor

Kuva 1: Helsingin autonäyttely maaliskuu 1939 ja kuva 2: Vianor-rengasketjun 800. myyntipiste avattiin Italian Montebellunassa elokuussa 2011.

Suomen Gummitehdas Osakeyhtiön oma myyntiliike avattiin vuonna 1900 Helsingissä. Tunnetuin toimipaikka oli Mikonkadulla, jonne pulavuosina kertyi ostajia jonoksi asti.

Autonrenkaiden myynti järjestettiin aluksi rautakauppojen ja autoliikkeiden kautta. Kumikorjaamoitakin tuli mukaan sopimusmyyjiksi. 1950-luvun lopulta lähtien rengasmyynti keskitettiin alan erikoisliikkeisiin. Samalla koko rengasosaston toiminta kehittyi myyntipainotteiseksi. Rengasmiehet ympäri maata olivat tärkeä linkki tehtaalta kuluttajille.

Renkaiden vähittäismyynti kansainvälistyi, kun Nokia Renkaat osti 1990-luvun vaihteessa useita norjalaisia rengasketjuja. Vuosikymmenen lopulla vähittäiskauppa yhtenäistettiin ja syntyi Vianor-rengasketju, joka laajeni nopeasti Ruotsiin ja Venäjälle. 2000-luvulla Vianorin päämarkkinat löytyvät Nokian Renkaiden kasvualueilta: Pohjoismaista, Venäjältä ja IVY-maista, Pohjois-Amerikasta, Keski- ja Itä-Euroopasta. Kesällä 2011 Vianor avasi 800. myymälänsä ja astui samalla Italian markkinoille. Vianor-rengasketju toimii nyt yli 20 maassa. Näyteikkunoista ja rengasmiehistä alkanut myyntitoiminta on kasvanut täyden palvelun rengas- ja huoltoverkostoksi. Vianorin palveluvalikoimaan kuuluvat niin renkaiden vaihdot ja asennukset kuin myös autohuollot ja rengashotellit.

Kuva (ylh.): Helsingin autonäyttely maaliskuu 1939.
Kuva (alh.): Vianor-rengasketjun 800. myyntipiste avattiin Italian Montebellunassa elokuussa 2011.