← Hakkapeliitta 80 vuotta

Voittoisat vuosikymmenet

Hakkapeliitta-renkaan tarina alkaa Kelirenkaasta. Taipaleelle mahtuu haasteita ja innovaatioita, tuntumaa ja tekniikkaa. Moninkertainen testivoittaja Nokian Hakkapeliitta 8 jatkaa maineikasta rengassarjaa vieden parhaat Hakkapeliitta-perinteet uuteen aikakauteen.

Maailman ensimmäinen talvirengas ja Hakkapeliitan edeltäjä oli Kelirengas, jonka Suomen Gummitehdas Osakeyhtiö toi markkinoille vuonna 1934. Pintakuvioitu rengas tarjosi turvaa lumisille ja arvaamattomille talviteille. Ensimmäiset Kelirenkaat oli tarkoitettu kuorma-autoille, mutta pian kokovalikoima kasvoi.

Vuonna 1936 esiteltiin Hakkapeliitta, joka tunnettiin myös Lumi-Hakkapeliittana. Henkilöautoille suunniteltu rengas oli varustettu harvalla poikittaiskuviolla ja useilla tartuntasärmillä.

Uurrostukset pureutuivat paksuunkin lumeen tehden hankalat lumiketjut tarpeettomiksi. Koko renkaan idea perustuikin hyvään tarttumapintaan. Lumisten teiden voittaja oli syntynyt.

Kuorma-autot saivat oman Hakkapeliittansa vuonna 1940. Raskaiden renkaiden valikoima lisääntyi nopeasti, kun Y-Hakkapeliitta, U-Hakkapeliitta, Jyry ja kumppanit tulivat markkinoille. Renkaiden imukuppimainen pintakuvio säilyi samankaltaisena aina 1950-luvulle saakka.

Uuden sukupolven Hakkapeliitat

Talviliikenteen olosuhteet muuttuivat ja Hakkapeliitta niiden mukana. 1950-luvulla maanteitä aurattiin oli jo kattavasti, ja talvinen tienpinta oli siksi usein kovettunut ja liukas. Vuoden 1956 Haka-Hakkapeliitassa oli kaksin verroin kantavaa kulutuspintaa edeltäjäänsä nähden, joten pitoa saatiin myös kovilla alustoilla.

Nastan eli metallisen liukuesteen keksiminen oli iso harppaus talvirenkaiden kehityksessä.  Hakkapeliitta-renkaaseen suunnitellut kovametallinastat tulivat myyntiin 1957, ja vuonna 1961 sai jo valmiiksi nastarei’itettyjä Hakkapeliittoja. Ensimmäinen varta vasten nastoitettavaksi suunniteltu talvirengas oli Kometa-Hakkapeliitta vuonna 1961.

Vuoden 1965 uutuus nimettiin ytimekkäästi Hakkapeliitaksi. Nyt kaikki Hakkapeliitat sai nastarei’in varustettuna. Hakkapeliitan kuviota oli uudistettu siten, että kuminasturat oli yhdistetty toisiinsa silloilla. Kumipinnan lukuisat särmät antoivat pitoa lumella ja nastat puolestaan jäällä. 

Leudot talvet ja suolauksen yleistyminen loivat kysyntää kaupunkimaiselle talvirenkaalle. SF-Hakkapeliitta vuonna 1969 muotoiltiin kuvioltaan ja seokseltaan myös sulille teille sopivaksi, ja siitä tuli taksimiesten suosikkirengas. 

Hakkapeliitta vyötetään 

Vuonna 1970 alkoi numeroitujen Hakkapeliittojen voittoisa sarja. Hakkapeliitta 05 oli vielä ristikudosrakenteinen, mutta jo samana vuonna valmistuivat ensimmäiset vyörenkaat. Hakkapeliitta Radial 06, ensimmäinen talvivyörengas tekstiilivyöllä, tuli myyntiin 1971.

Vyörenkaasta tuli äänetön ja kestävä menijä. Kansainvälisen kehityksen myötä renkaan runkomateriaali vaihtui. Ensimmäinen teräsvöinen talvirengas oli Hakkapeliitta NR 08 vuonna 1977. Sen pintakuvioon oli lisätty leikkauksia paremman märkäpidon saavuttamiseksi. Kuorma-autoille oli tarjolla jo sisärenkaaton vaihtoehto, NR 17 tutulla Hakkapeliitan pintakuviolla.

Menestyjä Nollaysi ja kumppanit

Muuttuvat talviolosuhteet ja uudentyyppiset autot haastoivat Hakkapeliitan ottamaan seuraavan kehitysharppauksen. Vaadittiin yhä enemmän sulan kelin ominaisuuksia, ja matalampiprofiiliset renkaat vaikuttivat auton ohjautuvuuteen. Uuden sukupolven talvirenkaan kehitystyö alkoi vuonna 1978.

Odotettu Hakkapeliitta NR 09 tuli seuraavana vuonna koemarkkinoille Ruotsiin ja Norjaan, ja 1980 uutuusrengas oli kaikkien saatavilla. Nollaysistä tuli monen sesongin menestystuote, joka vakuutti niin kuluttajat kuin autolehdetkin. Hakkapeliitta uudistui pintaansa myöten, sillä perinteinen imukuppikuvio siirtyi historiaan. Uusi kulutuspinta oli nuolimainen ja sen porrastetut sahalaitakuviot johdattivat tehokkaasti sohjoa pois renkaan ja tien välistä.

NR 09 sai vierelleen Hakkapeliitta M+S 111:n vuonna 1984. Renkaita markkinoitiin paljon yhdessä. M+S 111 painottui sulien pääteiden ja kaupunkiajon renkaaksi ja NR 09 menestyi perinteisillä lumen ja jään ominaisuuksillaan. Vuonna 1989 markkinoille ehti vielä Hakkapeliitta 10, joka uudisti menestysrenkaan erityisesti uusien autojen ominaisuuksiin sopivaksi.

Pitoa nastoilla tai ilman

Nastaton talviajo teki tuloaan myös Pohjoismaissa. Vuoden 1996 talvirengasperheessä oli Hakkapeliittoja joka lähtöön: nastallinen Nokian Hakkapeliitta 1 sekä nastattomana vaihtoehtona Nokian Hakkapeliitta NRW 1. Nastatonta sarjaa täydensi Hakkapeliitta Q vuonna 1998. Teknikens Värld -lehti tituleerasi uutuutta ”kaikkien aikojen parhaaksi nastattomaksi talvirenkaaksi”.

Nastarenkaan ja kitkarenkaan ominaisuudet yhdistyivät Nokian Hakkapeliitta 2:ssa, vuoden 2000 uutuusrenkaassa. Uudenlaisen nastatekniikan ja tehokkaan kitkakumiseoksen yhteispelistä syntyi ainutlaatuinen pito.

Syksyllä 2002 myyntiin tuli  Keski-Eurooppaan suunnattu erikoistalvirengas Nokian WR, joka oli tarkoitettu huippunopeaan ajoon vaihtelevissa talvioloissa. Uutuustuote oli maailman nopein talvirengas.

Nokian Hakkapeliitta 4 vuonna 2003 varustettiin uudella nastaratkaisulla. Patentoitu nelikulmainen nastainnovaatio Eco Stud System piti jäällä entistäkin vakaammin ja kulutti tienpintaa vähemmän. Renkaan kumiseos sisälsi ympäristöystävällistä luonnontuotetta, rypsiöljyä, joka maksimoi pitoa.

Kitkarenkaissa Hakkapeliitta Q sai seuraajakseen Hakkapeliitta RSi:n vuonna 2004. Erityishuomio kiinnitettiin jarrutus- ja kiihdytyspitoon, Jarrutustehostimiksi nimetyt hammasmaiset lamellit muodostivat tiheän verkoston, joka toi renkaaseen reilut 40 prosenttia lisää pitopintaa edeltävään kitkarenkaaseen verrattuna.

Modernia nastateknologiaa, kevyempää rullausta

Nokian Hakkapeliitta 5 vuonna 2006 sai lisäpitoa karhunkynnestä, joka tuki ja tehosti neliönastan toimintaa kaikissa tilanteissa. Samana vuonna Nokian Renkaat esitteli maailmaan suurimman henkilöautojen talvirenkaan. Kaupunkimaastureille räätälöity Nokian Hakkapeliitta  Sport Utility 5 oli vannehalkaisijaltaan 22 millimetriä.

Kuorma- ja linja-autoille suunnattu Nokian Hakkapeliitta Truck E -rengas  näki päivänvalon vuonna 2008. Karkeiden teiden erikoisrenkaassa oli tarkasti muotoillun vetopinnan ja ääriolosuhteita kaihtamaton kulumiskestävyys. Kelirenkaan juhlavuonna 2014 sarja täydentyi Hakkapeliitta Truck Nokian Hakkapeliitta Truck E –mallilla vaativaan päätiekäyttöön.  Kuorma- ja linja-autonrenkaan luotettaviin etuihin kuuluvat muun muassa patentoitu kaksoispalakuvio vetopinnassa ja raskaiden talvirenkaiden kulumisvaroitin WSI, joka näyttää milloin renkaan talvipito-ominaisuudet ovat vahvimmillaan.

Nokian Hakkapeliitta 7 ja nastaton vaihtoehto Nokian Hakkapeliitta R kohtasivat talvitiet vuonna 2009. Hakkapeliitta 7:n ajomukavuus syntyi Air Claw Technologyn avulla, kun renkaan pienet ilmareiät pehmensivät nastan iskua. Hakkapeliitta R taas oli vierintävastukseltaan markkinoiden kevyin ja turvallisin kulkija.

Nokian Hakkapeliitta 8:n tuotekehitys alkoi jo vuonna 2009, ja talvirengasperheen uusin kärkituote lanseerattiin vuonna 2013. Seuraavana vuonna esiteltiin luotettavat menijät: kevyesti rullaava ja pidoltaan oivallinen Nokian Hakkapeliitta R2 -kitkarengas, katumaastureihin suunnattu jämäkkä ja äärimmäisen kestävä nastarengas Nokian Hakkapeliitta 8 SUV sekä ajomukavuudeltaan oivallinen, nastaton Nokian Hakkapeliitta R2 SUV. Maailman ensimmäinen traktorien talvirengas, Nokian Hakkapeliitta TRI, esiteltiin vuonna 2014.

Kelirengas

Kelirengas

Maailman ensimmäinen talvirengas oli Hakkapeliitan edeltäjä Kelirengas. Se kehitettiin kuorma-autoja varten heikosti auratuille talviteille. Renkaan uurrettu pintakuvio puri lumisella tiellä ja teki lumiketjut tarpeettomiksi.

Lumi-Hakkapeliitta -juliste vuodelta 1936.

Lumi-Hakkapeliitta -juliste vuodelta 1936.

Haka-Hakkapeliitta

Vuonna 1956 lanseerattu uutuustuote Haka-Hakkapeliitta löi kaikki aikaisemmat myyntiennätykset.

Haka-Hakkapeliitta oli 1950–60-lukujen myydyin talvirengas. Vuonna 1956 lanseerattu ja kaksi vuotta myöhemmin täyteen kokovalikoimaan kasvanut Haka-Hakkapeliittojen sarja oli vastaus muuttuneisiin talviajon olosuhteisiin  ja entistä jämerämmille autoille. Tihein nasturakuvioin varustettu pinta oli tehokas ase jäiseksi kovettuneella tiellä, sillä nasturan ja tienpinnan väliin syntyi jarrutuksessa pieni ilmatasku ja siten imukuppimainen pito. Haka-Hakkapeliitan uutuutena olivat myös pitkittäisurat keskialueen molemmin puolin. Nämä takasivat hyvän suuntavakauden.

Kuva: Vuonna 1956 lanseerattu uutuustuote Haka-Hakkapeliitta löi kaikki aikaisemmat myyntiennätykset.