FacebookInstagrammenu-iconicon-playscroll-downsearchTwitterYouTube
Menu

← Hakkapeliitta 80 vuotta

1970: Vyörenkaan voittokulku

Joulukuussa 1971 rengastehtaalla vietettiin Miljoonaviikkoa, kun ajoneuvon ulkorenkaiden vuosituotanto ylitti miljoona kappaletta. Tuotannosta yli puolet oli Hakkapeliittoja.

Samana vuonna markkinoille tuotu Hakkapeliitta Radial 06 oli ensimmäinen vyörakenteinen talvirengas. Vyörenkaiden kysyntä oli kovaa, joten vastikään rakennettua uutta rengastehdasta laajennettiin. Samalla yhtiön kotipaikka muutti Helsingistä Nokialle. Pian renkaita valmistettiin myös Lieksassa, jossa Nokia Kumiteollisuus avasi uuden tehtaan vuonna 1974.

Vyörenkaan läpimurto jatkui. Vuoden 1977 Hakkapeliitta NR 08 oli ensimmäinen teräsvöinen talvirengas. Tubeless-rengaskin teki tuloaan, sillä kuorma-autoilijoille tarjottiin jo sisärenkaatonta vyörengasta. Uusi aluevaltaus, metsätraktorin erikoisrenkaat, oli myös tuotekehityksen ytimessä.

Maailmanlaajuinen öljykriisi nosti autoilun hintaa, joten taloudellisuus korostui rengasvalinnoissa. Nokialaiset renkaat vakuuttivat säästäväisenkin kuluttajan: ”Aja suomeksi Hakkapeliitoilla. Vain 2 penniä kilometri!”

Vuosikymmenen puolivälissä taantuma koetteli rengastuotantoa. Pitkäkestoiset vyörenkaat, alentuneet ajonopeudet ja uusien autojen kaupan hiipuminen laskivat kysyntää. Vuonna 1979 lama oli ohi, ja renkaita myytiin taas entiseen tahtiin. Hakkapeliittoja tarvittiin, sillä Suomessa astui voimaan talvirenkaiden käyttöpakko joulukuussa 1978.

Vyörengas

Ensimmäinen autonrenkaiden runkoratkaisu oli ristikudos. Siinä renkaan tukirunko muodostuu ristikkäisistä tekstiilikerroksista, joiden kudoslankojen välinen kulma vaikuttaa renkaan ominaisuuksiin.

1960-luvulta lähtien kehitettiin vyörengas, joka on yksi rengastekniikan merkittävimpiä innovaatioita.  Vyörengas koostuu poikittaisesta kudosrungosta ja vyökerroksesta sen päällä. Kudoslangat ovat renkaan säteen suuntaisia, ja tekstiili- tai teräsvyö kulkee kehänsuuntaisesti kulutuspinnan alla.

Vyörengas on ristikudosrengasta kestävämpi ja ominaisuuksiltaan helpommin muunneltava. Toisaalta vyörenkaan valmistus on ristikudosta hitaampaa ja vaatii taitavat kokoonpanijat. Tavoitteena on mahdollisimman tasapainoinen rengas.

Vyörengas patentoitiin maailmalla jo vuonna 1913, ja ensimmäiset mallit tulivat tuotantoon toisen maailmansodan lopulla. Vyörenkaan läpimurto koitti 1970-luvulla ja siitä tuli nopeasti vallitseva tyyppi. Vuonna 1975 Nokialla valmistettiin henkilöauton vyörenkaita jo enemmän kuin ristikudosrenkaita. 

Talvirenkaissa vyörakenteen pioneeri oli Hakkapeliitta Radial 06, jonka ensimmäiset kappaleet valmistuivat syksyllä 1970. Uutuuden kysyntä ylitti kaikki odotukset. Uusien autojen ajo-ominaisuudet suosivat vyörengasta, joka oli parhaimmillaan hiukan kovemmissa nopeuksissa. Vyörenkaan rakenne vaikutti myös talvirenkaan nastoitukseen: 1970-luvulta lähtien nastoitus keskitettiin renkaan olkapääalueelle parhaan ohjausvakauden saavuttamiseksi.

 Seuraava askel oli teräskudoksinen vyörengas, jonka tuotekehitys alkoi 1972. Teräsvyörenkaat nostivat raskaiden renkaiden vientibuumin. Nokia Kumiteollisuus toimitti Valmetille traktorinrenkaita Brasiliaan vuodesta 1973.

Henkilöauton teräsvöinen talvirengas, Hakkapeliitta 08, näki päivänvalon vuonna 1977. Teräsvyötetyt Hakkapeliitat olivat nyt kansainvälisen rengaskehityksen kärjessä.

Kuva:

Ristikudosrakenne (Diagonal). Kudosrunko muodostuu neljästä tai useammasta päällekkäisestä kudoskerroksesta, joissa kudoslangan suunta on vuorotellen 30-40 asteen kulmasta renkaan keskiviivaan nähden.

Vyörakenne (Radial). Kulutuspinnan alla on vyö, joka muodostuu neljästä renkaan pituussuuntaan kulkevasta kudoskerroksesta. Kudosrungon langan suunta on säteittäinen. (Nokian Kirjeitä 5/1970)

Lieksa

Lieksan uusi rengastehdas aloitti polkupyöränrenkailla 1974. Vuosikymmenen puolivälin jälkeen sinne siirtyi kevyiden ristikudosrenkaiden valmistus. Myöhemmin Lieksan-tehdas keskittyi polkupyöränrenkaisiin ja raskaisiin sisärenkaisiin. Vuonna 2004 yritys myytiin Suomen Kumitehdas Oy:lle, jonka tytäryhtiönä Suomen Rengastehdas Oy valmistaa Lieksassa muun muassa polkupyörän talvirenkaita.

Kuva: Sisärenkaiden paistopuristimet Lieksan-tehtaalla vuonna 1975.

Erikoisrenkaat

Hakkapeliittoja toimitettiin teollisuudelle jo 1930-luvulla, kun suomalaisen Sisu -kuorma-auton valmistus alkoi. Sotavuosina kokemusta kertyi kaikenlaisten kulkuneuvojen ja koneiden rengastamisesta. Yhtiö solmi 1960-luvun alussa pitkäaikaiset sopimukset ensiasennuksista, muun muassa Valmetin traktoreihin ja Rosenlewin puimureihin. 1970-luvulla kärkituotteeksi nousi metsäkoneenrengas, johon Nokian kumiteollisuus kehitti kestävän nailonkudoksen ja ainutlaatuisen teräspistosuojauksen (Steel Fortified). Renkaan pintakuviota varioitiin konetyyppien ja käyttöolojen mukaan. Nykyisin Nokian Raskaat Renkaat on yksi tunnetuimmista vaativien erikoisrenkaiden kehittäjistä. Metsäkonerenkaiden valmistajana yhtiö on markkinajohtaja maailmassa.

Kuva: Valmetin juontokoneen prototyyppi ja Nokian koerenkaat.

Taantuma

Autonrenkaiden tuotanto kärsi kumituotteista eniten öljyn hinnannoususta. Taantuma iski Nokia Kumiteollisuuden rengastuotantoon viiveellä. Vielä vuonna 1975 myynti oli nousussa: 1,1 miljoonaa rengasta vuodessa. Heti seuraavana vuonna tuotanto laski viidenneksen 720 000:een. Uusia autoja rekisteröitiin vähemmän ja renkaiden uusimista pitkitettiin huonossa taloustilanteessa. Rengasmyyjien varastot täyttyivät ja ylituotanto laski hintoja. Vuonna 1977 talventulokin oli myöhäinen. Vuoden 1978 jälkeen nousun merkkejä oli taas ilmassa. Suomessa rekisteröitiin 100 000 uutta henkilöautoa ja Pohjois-Amerikan vienti alkoi vetää.  Vuoden 1979 tuotanto ylitti 1,2 miljoonaa. Hakkapeliitta oli taas voimissaan.

Sloganit

Öljykriisi kylmäsi talvirenkaiden myyjiä. Autoilu kallistui ja kuluttajat pihistivät rengasostoissa. Vuosikymmenen alussa Helsingistä Nokian tehtaalle siirtynyt markkinointiosasto sai hikoilla saadakseen Hakkapeliittoja edelleen suomalaisautojen alle. Taantuman kourissa muistutettiin kotimaisuudesta: ”Aja suomeksi!”. Tai kestävyydestä: ”Kestokulutustuote – Hakkapeliitta.” Uutta oli talviajon todellisen asiantuntijan, testikuljettajan, käyttö mainoksissa. ”Koeajajan sana: Hakkapeliitta on vahva ykkönen.” Ostajia heräteltiin myös tiukalla faktalla. ”Kitkasta on kysymys. Hakkapeliitassa on 360 kitkapalaa.”

Rengasmarkkinoinnissa lähdettiin 1970-luvulla uusille urille. Monisanainen kuluttajan vakuuttelu teitittelymuodossa jäi historiaan ja tilalle tulivat iskevät sloganit. Nokian rengasilmoitukset keräsivät useita mainosalan palkintoja.

Kuva: Hakkapeliitat esillä Tampereen messuilla vuonna 1978.