Menu

Renkaan elinkaari ja kierrätys

Tarkoitamme tuotteemme elinkaarella renkaan valmistuksen, käytön ja käytöstä poiston eri vaiheita raaka-aineesta jätteeksi. Renkaan elinkaari alkaa kumipuusta eteläiseltä pallonpuoliskolta, esimerkiksi Indonesiasta tai Thaimaasta. Elinkaareen kuuluu seuraavissa vaiheissa raaka-aineiden sekä tuotteiden valmistusta, varastointeja sekä runsaasti kuljetuksia. Varsinainen renkaan elinkaari päättyy esimerkiksi rengasmurskeena maanrakennukseen.

Elinkaari voidaan jakaa karkeasti neljään osaan:  

  1. Tuotantopanosten, kuten raaka-aineiden ja energian, valmistus ja hankinta.
  2. Renkaan valmistus.
  3. Renkaan käyttö.
  4. Käytetyn renkaan hyötykäyttö. 

Ympäristösuojelumme lähtökohta on elinkaariajattelu. Se tarkoittaa, että kannamme vastuumme toimintamme ja tuotteidemme ympäristövaikutuksista koko niiden elinkaaren ajan. Ostopolitiikkamme mukaisesti tuotteiden hankintaprosessissa selvitetään toimittajien sitoutuneisuus ympäristöasioidensa hoitamiseen. Vuonna 2017 raaka-aineiden toimittajista 71 prosenttia oli ISO14001 -sertifioituja yrityksiä. Kaikilta sopimuskumppaneiltamme, kuten alihankkijoiltamme ja urakoitsijoiltamme, edellytämme sitoutumista toimintaperiaatteisiimme.

Suurin osa renkaan elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista muodostuu käytön aikana. Näistä vaikutuksista merkittävin on ajoneuvon polttoaineen kulutus. Renkaan painoa ja vierintävastusta pienentämällä voidaan alentaa polttoaineen kulutusta ja sitä kautta vähentää pakokaasupäästöjä ja kasvihuonekaasujen muodostumista. Autoilussa merkittävin pakokaasupäästöjen määrään vaikuttava tekijä on kuitenkin kuljettajan ajotyyli. Taloudellista ajotapaa noudattamalla voidaan päästä 10–20 prosentin säästöihin polttoaineen kulutuksessa.

Koska renkaan elinkaaren ympäristövaikutuksista merkittävin on käytönaikainen polttoaineen kulutus, esitämme seuraavassa kuvaajassa renkaan ympäristövaikutukset hiilijalanjäljen muodossa.

Olemme mukana tutkimassa mikropolymeerien mahdollisia haittavaikutuksia

Olemme mukana tutkimassa mikropolymeerien mahdollisia haittavaikutuksiaMeriin ja muihin vesistöihin kulkeutuvien mikromuovien yhdeksi lähteeksi on nostettu esiin autoilu. Renkaista puhuttaessa mikromuovitermin käyttö on hieman harhaanjohtava, sillä renkaissa ei käytetä muovia, vaan kumia. Molemmat ovat kuitenkin polymeerejä.

Renkaiden ja tien kosketuksessa syntyvä pöly eli renkaan ja tien kulumapartikkelit on sisällytetty monissa julkaisuissa mikromuoveihin tai -polymeereihin. Syntyvistä partikkeleista karkeasti puolet on peräisin renkaasta, puolet tiestä. Partikkelit ovat melko painavia ja niinpä suurin osa niistä laskeutuu tienvarsille, pieni osa jää ilmaan ja osa huuhtoutuu sadevesien mukana vesistöihin.

Rengasvalmistajana olemme vastuussa tuotteidemme turvallisuudesta. Renkaan ja tien välille muodostuva kitka on merkittävä turvallisuustekijä, sillä rengas ei pidä ilman kitkaa. Kitka aiheuttaa myös renkaan ja tien kulumista, josta aiheutuu kulumispartikkeleita. Tavoitteena rengassuunnittelussa onkin hakea paras yhdistelmä kulumiskestävyyden ja toisaalta pito- ja turvallisuusominaisuuksien välillä siten, että optimoidaan kokonaisuus liikenneturvallisuuden ja ympäristöystävällisyyden kannalta.

Lisätutkimuksia tarvitaan

Tähänastisten tutkimusten valossa näyttää siltä, että makean veden alueella sedimentteihin kerrostuvat partikkelit voivat aiheuttaa matalan riskin joillekin vesieliöille. Vielä tarvitaan lisätutkimuksia selvittämään sitä, onko vesistöön kulkeutuneista hiukkasista haittaa ekosysteemille tai ihmisten terveydelle.

Yksi tärkeä näkökulma autoilun vaikutusten vähentämiseen on myös se, miten voimme infrastruktuurin näkökulmasta estää tai ohjata liikenteestä syntyviä hiukkaspäästöjä ympäristöystävällisemmin. Tällaisia kehityskohteita voisivat olla esimerkiksi viemäröintijärjestelmät, ojanpengerrykset tai vedenpuhdistus.

Seuraamme aktiivisesti aiheesta tehtäviä erilaisia tutkimuksia ja olemme osallisena muun muassa ETRMA:n teettämissä ulkopuolisissa tutkimuksissa, joista uusin ERTMA Cardno study ilmestyy vuoden 2018 alkupuolella. Rengas- ja tiemateriaalien kulumispartikkeleista sekä mikromuoveista yleisesti on käynnissä aiempaa perusteellisempaa tutkimustoimintaa. Luotettavia kenttä- ja laboratoriotestejä partikkeleiden olemuksen, haittojen ja kulkeutumisreittien ymmärtämiseksi tarvitaan, sillä monet tähänastisista arvioista perustuvat matemaattisiin malleihin ja laskelmiin.

Olemme sitoutuneet jatkuvaan parantamiseen ja kehitämme niin tuotteitamme kuin toimintojamme entistä ympäristöystävällisemmiksi. Suhtaudumme vakavasti ihmisten turvallisuuteen ja terveyteen. Jos tulevaisuuden tutkimuksissa nousee esiin tietoa mikropolymeerien haitallisuudesta, reagoimme asiaan ja etsimme uusia ratkaisuja.

Pinnoitetulla renkaalla ympäristöystävällisiä ajokilometrejä

Nokian Noktop -pinnoitus täydentää yhtiömme palveluvalikoimaa tuoden edullisempia ja ympäristöystävällisempiä kilometrejä ammattiliikenteeseen. Pinnoittamalla renkaat säästää liikennöitsijä niin rahaa, raaka-aineita kuin luontoakin. Laadukas rengasrunko kestää nimittäin helposti kaksikin pinnoitusta, mikä merkitsee noin 30 prosenttia pienempiä rengaskuluja.

Renkaiden käytön lisäksi myös niiden tuotannossa syntyy hiilidioksidipäästöjä. Pinnoittaminen pienentää renkaiden hiilijalanjälkeä selvästi: uuden renkaan valmistaminen tuottaa noin 220 kg hiilidioksidia ja pinnoitus vain noin 40 kg. Lisäksi jokainen pinnoitus säästää kumia 40 kiloa uuteen renkaaseen verrattuna ja 70 litraa öljyä rengasta kohti. Esimerkiksi Nokian E-tread-tuoteperheemme säästää raaka-aineita ja energiaa vielä tavallistakin enemmän, sillä tuotekehitystyön ansioista kierrätämme entistä tehokkaammin renkaidemme ensiluokkaista pintakumiseosta laadusta tinkimättä.

Linja- ja kuorma-autojen talvikäyttöön tarkoitetuissa renkaissammekin sekä Noktop-pintamateriaaleissamme on pohjoisen vuodenkiertoon optimoitu Cap/Base-rakenne, jonka kulutuspinta koostuu kahdesta kerroksesta. Pehmeämpi ylempi kerros (Cap) antaa syksyllä asennetussa renkaassa talvipitoa. Se kuluu kevääseen mennessä pois paljastaen kovemman kumiseoksen (Base), jonka avulla rengas toimii jämerästi seuraavan kesän.

Mihin renkaat päätyvät käytön jälkeen?

Euroopassa poistetaan vuosittain käytöstä noin 3,2 miljoonaa tonnia vanhoja renkaita. Ympäristön onneksi käytöstä poistetut renkaat eivät ole arvottomia, vaan niiden matka jatkuu moniin uusiokäyttökohteisiin. Renkaita voidaan käyttää esimerkiksi moottoritien hälinältä suojaavissa meluvalleissa tai ratsastuskentän joustavuutta parantavana alusmateriaalina.

Mikäli renkaita ei kierrätetä asianmukaisesti, ne päätyvät ympäristöön tai kerääntyvät ihmisten varastoihin. Suomessa renkaiden kierrätys on korkealla tasolla verrattuna moniin muihin maihin. Joukko rengasalan toimijoita, mukaan lukien Nokian Renkaat, perusti vuonna 1995 Suomen Rengaskierrätys Oy:n renkaiden keräämiseksi ja hyödyntämiseksi keskitetysti ja valtakunnallisesti. Suomessa renkaista kierrätetäänkin lähes 100 prosenttia. Vastaava luku esimerkiksi Euroopassa on 95 prosenttia. Loput renkaat päätyvät kaatopaikoille. Venäjällä renkaiden kierrätysaste on alhainen. Voimaantulleen lain mukaan vuonna 2017 oli kierrätettävä jo vähintään 20 prosenttia Venäjän myyntiä vastaavasta määrästä ja tämän tavoitteen saavutimme. 

Renkaista osa päätyy materiaalihyötykäyttöön eli murskeena tai rouheena erilaisiin tie- ja maanrakennuskohteisiin korvaamaan kiviainesta. Kevyt, kosteutta eristävä ja olomuotonsa säilyttävä rengasrouhe tukee tiepohjia ja tekee asfaltista hiljaisempaa. Kumin joustavat ominaisuudet tulevat esiin uudestaan urheiluareenoiden pohjina, antaen ratsastusareenoiden hevosille kevyemmän askeleen.

Renkaan pinnoittaminen on yksi parhaimmista kierrätysmuodoista. Rungoltaan vahingoittumaton rengas voidaan pinnoittaa uudelleen. Esimerkiksi linja- ja kuorma-autojen renkaat voidaan pinnoittaa uudelleen jopa 2–4 kertaa.

Renkaita voidaan myös polttaa energiaksi, sillä renkailla on lähes öljyä vastaava lämpöarvo. Kierrätysrenkaiden käyttö energianlähteenä on ollut tasaisessa nousussa jo vuosien ajan ja tänä päivänä Euroopassa noin puolet kierrätettävistä renkaista käytetään energianlähteenä. Uusia kierrätystapoja ja hyötykäytön kohteita etsitään jatkuvasti.

Tämän sivun sisältö kuuluu KPMG:n tekemän varmennustoimeksiannon laajuuteen. Varmennusraportin löydät täältä.