Renkaan elinkaari ja kierrätys

Tuotteen elinkaarella tarkoitetaan sen valmistuksen, käytön ja käytöstä poiston eri vaiheita raaka-aineista jätteiksi. Renkaan elinkaari alkaa kumipuusta eteläiseltä pallonpuoliskolta, esimerkiksi Indonesiasta tai Thaimaasta. Elinkaari sisältää raaka-aineiden sekä tuotteiden valmistusta, varastointeja sekä runsaasti kuljetuksia. Varsinainen renkaan elinkaari päättyy esimerkiksi rengasmurskeena maanrakennukseen.

Elinkaari voidaan jakaa karkeasti neljään osaan: 

  1. Tuotantopanosten, kuten raaka-aineiden ja energian, valmistus ja hankinta
  2. Renkaan valmistus
  3. Renkaan käyttö
  4. Käytetyn renkaan hyötykäyttö

Ympäristösuojelumme lähtökohta on elinkaariajattelu. Se tarkoittaa, että kannamme vastuumme toimintamme ja tuotteidemme ympäristövaikutuksista koko niiden elinkaaren ajan. Ostopolitiikkamme mukaisesti tuotteiden hankintaprosessissa selvitetään toimittajien sitoutuneisuus ympäristöasioidensa hoitamiseen. Vuonna 2016 raaka-aineiden toimittajista 67 prosenttia oli ISO14001 -sertifioituja yrityksiä. Kaikilta sopimuskumppaneilta, kuten alihankkijoilta ja urakoitsijoilta, edellytetään sitoutumista Nokian Renkaiden toimintaperiaatteisiin.

Renkaan elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista suurin osa muodostuu renkaan käytön aikana. Käytön aikaisista ympäristövaikutuksista merkittävin on ajoneuvon polttoaineen kulutus. Renkaan painoa ja vierintävastusta pienentämällä voidaan alentaa polttoaineen kulutusta ja sitä kautta vähentää pakokaasupäästöjä ja kasvihuonekaasujen muodostumista. Autoilussa merkittävin pakokaasupäästöjen määrään vaikuttava tekijä on kuitenkin kuljettajan ajotyyli. Taloudellista ajotapaa noudattamalla voidaan päästä 10–20 prosentin säästöihin polttoaineen kulutuksessa.

Renkaan elinkaaren ympäristövaikutuksista merkittävin on käytönaikainen polttoaineen kulutus, jolloin aiheutuu myös päästöjä ilmaan. Tämän vuoksi seuraavassa kuvaajassa renkaan ympäristövaikutukset esitetään hiilijalanjäljen muodossa.

Lisätutkimuksia tarvitaan mikropolymeerien mahdollisista haittavaikutuksista

Viime aikoina on virinnyt keskustelua meriin kulkeutuvista mikromuoveista, joiden yhtenä lähteenä on esiin nostettu myös autoilu. Renkaista puhuttaessa mikromuovitermin käyttö on hieman harhaanjohtava, sillä renkaissa ei käytetä muovia, vaan kumia. Muovi ja kumi ovat kuitenkin molemmat polymeerejä. Renkaiden kulumisen myötä syntyy rengaspölyä, joka on sisällytetty monissa julkaisuissa mikropolymeereihin tai mikromuoveihin.

Tähänastisten tutkimusten valossa näyttää siltä, ettei vesistöön kulkeutuneista kumihiukkasista ole todennettua haittaa ekosysteemille tai ihmisten terveydelle. Luotettavia tutkimustuloksia tarvitaan kuitenkin lisää ja mikropolymeerien mahdollisia haittavaikutuksia vesistöjen ekosysteemeille ja ihmisten terveydelle on syytä tutkia monipuolisesti. Seuraamme aktiivisesti erilaisia tutkimuksia aiheesta ja olemme osallisena muun muassa ETRMA:n teettämissä ulkopuolisissa tutkimuksissa. Lisäksi olemme tutkineet omassa toiminnassamme erilaisten biopohjaisten materiaalien hyödyntämistä tuotteissamme.

Yhtiömme on sitoutunut jatkuvaan parantamiseen ja kehitämme niin tuotteitamme kuin toimintojamme entistä ympäristöystävällisemmiksi. Suhtaudumme vakavasti ihmisten turvallisuuteen ja terveyteen. Jos tulevaisuuden tutkimuksissa nousee esiin tietoa mikropolymeerien haitallisuudesta, reagoimme asiaan ja etsimme uusia ratkaisuja. Renkaassa käytettäviä materiaaleja pitää tarkastella sekä renkaan turvallisuusominaisuuksien että ympäristöystävällisyyden näkökulmista.

Yksi tärkeä näkökulma autoilun vaikutusten vähentämiseen on myös se, miten voimme infrastruktuurin näkökulmasta estää tai ohjata liikenteestä syntyviä hiukkaspäästöjä ympäristöystävällisemmin. Tällaisia kehityskohteita voisivat olla esimerkiksi viemäröintijärjestelmät, ojanpengerrykset tai vedenpuhdistus.

Pinnoitetulla renkaalla ympäristöystävällisiä ajokilometrejä

Pinnoitetulla renkaalla ympäristöystävällisiä ajokilometrejäNokian Noktop -pinnoitus täydentää yhtiömme palveluvalikoimaa tuoden edullisempia ja ympäristöystävällisempiä kilometrejä ammattiliikenteeseen. Pinnoittamalla renkaat liikennöitsijä säästää niin rahaa, raaka-aineita kuin luontoakin. Laadukas rengasrunko kestää nimittäin helposti kaksikin pinnoitusta, mikä merkitsee noin 30 prosenttia pienempiä rengaskuluja.

Renkaiden käytön lisäksi myös niiden tuotannossa syntyy hiilidioksidipäästöjä. Pinnoittaminen pienentää renkaiden hiilijalanjälkeä selvästi: uuden renkaan valmistaminen tuottaa noin 220 kg hiilidioksidia ja pinnoitus vain noin 40 kg. Lisäksi jokainen pinnoitus säästää kumia 40 kiloa uuteen renkaaseen verrattuna ja 70 litraa öljyä rengasta kohti. Uusi Nokian E-tread-tuoteperheemme säästää raaka-aineita ja energiaa vielä tavallistakin enemmän, sillä tuotekehitystyön ansioista kierrätämme entistä tehokkaammin renkaidemme ensiluokkaista pintakumiseosta laadusta tinkimättä.

Lisäksi linja- ja kuorma-autojen talvikäyttöön tarkoitetuissa renkaissamme sekä Noktop-pintamateriaaleissamme on pohjoisen vuodenkiertoon optimoitu Cap/Base-rakenne, jonka kulutuspinta koostuu kahdesta kerroksesta. Pehmeämpi ylempi kerros (Cap) antaa syksyllä asennetussa renkaassa talvipitoa. Se kuluu kevääseen mennessä pois paljastaen kovemman kumiseoksen (Base), jonka avulla rengas toimii jämerästi seuraavan kesän.

Mihin renkaat päätyvät käytön jälkeen?

Euroopassa poistetaan vuosittain käytöstä noin 3,2 miljoonaa tonnia vanhoja renkaita. Ympäristön onneksi käytöstä poistetut renkaat eivät ole arvottomia, sillä niiden matka jatkuu moniin uusiokäyttökohteisiin. Niitä voidaan käyttää esimerkiksi moottoritien hälinältä suojaavissa meluvalleissa tai ratsastuskentän joustavuutta parantavana alusmateriaalina.

Mikäli renkaita ei kierrätetä asianmukaisesti, ne päätyvät ympäristöön tai kerääntyvät ihmisten varastoihin. Suomessa renkaiden kierrätys on korkealla tasolla verrattuna moniin muihin maihin. Joukko rengasalan toimijoita, mukaan lukien Nokian Renkaat, perusti vuonna 1995 Suomen Rengaskierrätys Oy:n renkaiden keräämiseksi ja hyödyntämiseksi keskitetysti ja valtakunnallisesti. Suomessa renkaista kierrätetään lähes 100 prosenttia, kun esimerkiksi Euroopassa 95 prosenttia kierrätetään ja loput renkaat päätyvät kaatopaikoille. Venäjällä renkaiden kierrätysaste on alhainen. Voimaantulleen lain mukaan vuonna 2015 on kierrätettävä jo vähintään 15 prosenttia Venäjän myyntiä vastaavasta määrästä. 

Renkaista suurin osa päätyy materiaalihyötykäyttöön eli murskeena tai rouheena erilaisiin tie- ja maanrakennuskohteisiin korvaamaan kiviainesta. Renkaiden pinnoittaminen on yksi parhaimmista kierrätysmuodoista. Rungoltaan vahingoittumaton rengas voidaan pinnoittaa uudelleen – linja- ja kuorma-autonrenkaat jopa 2–4 kertaa. Renkaiden energiasisältö voidaan hyödyntää polttamalla, sillä renkailla on lähes öljyä vastaava lämpöarvo. Uusia kierrätystapoja ja hyötykäyttökohteita etsitään jatkuvasti.

Tämän sivun sisältö kuuluu KPMG:n tekemän varmennustoimeksiannon laajuuteen. Varmennusraportin löydät täältä.