Käyttämämme energia voidaan jakaa sähköön, lämpöön ja höyryyn. Ostamme tehtaidemme toimintoihin energiaa ulkopuolisilta toimittajilta. Tuotamme itse osan sähköstä ja höyrystä. Vuonna 2022 noin 19 prosenttia kaikesta rengastehtaissamme käytetystä energiasta tuotettiin uusiutuvilla energianlähteillä.
Vuonna 2022 Suomen-tehtaaseen hankittiin vain hiilidioksidipäästötöntä sähköä. Höyryä tuotetaan läheisessä biovoimalaitoksessa. Aurinkopaneeleista saadaan energiaa esimerkiksi Yhdysvaltain-tehtaan hallintorakennukseen sekä Nokian Renkaiden Espanjan-testikeskuksen vierailukeskusrakennukseen.
Energiaintensiivisyys, GJ/tuotanto t
| 2020 | 2021 | 2022 | |
| Suomi | 13,9 | 12,3 | 9,8 |
| Venäjä | 11,3 | 9,5 | 11,7 |
| Yhdysvallat | 74,9 | 20,7 | 12,1 |
| Levypyörä | 9,3 | 8,8 | 8,9 |
Organisaation kokonaisenergiankulutus, TJ
| 2020 | 2021 | 2022 | |
| Suomi | 556 | 682 | 701 |
| Venäjä | 1 468 | 1 640 | 1 196 |
| Yhdysvallat | 120 | 187 | 223 |
| Levypyörä | 40 | 51 | 48 |
Päästöt
hiilidioksidi (CO2)
Laskemme rengastuotannon kasvihuonekaasupäästöt raaka-aineiden hankinnasta tuotteen hävittämiseen ISO 14064 -standardin ja GHG-protokollan mukaisesti rakennetulla laskurilla. Suomen-tehdasta lukuun ottamatta tehtaamme tuottavat osan tarvitsemastaan energiasta omissa voimalaitoksissaan. Tämän vuoksi Suomen-tehtaan suorat kasvihuonekaasupäästöt ovat pienemmät kuin muissa tehtaissa.
Vuonna 2022 sijaintiperusteiset scope 2 -päästömme rengastuotannosta olivat noin 38 870 t CO2 ekv. Markkinakohtaiset scope 2 -päästömme olivat noin 17 070 t CO2 ekv.
Nokian Renkaat haluaa olla mukana hillitsemässä ilmastonmuutosta asettamalla kunnianhimoisia tieteeseen perustuvia ilmastotavoitteita. Toukokuussa 2018 Nokian Renkaat liittyi Science Based Targets -aloitteeseen tarkoituksenaan asettaa entistä täsmällisemmät, ulkopuolisen tahon arvioimat ja hyväksymät tavoitteet.
Nokian Renkaat saavutti aiemmin asettamansa hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteet etuajassa. Uudet tieteeseen perustuvat SBT-ilmastotavoitteet julkaistiin toukokuussa 2020. Neljä tavoitetta ovat Pariisin sopimuksen mukaisia, ja kolmen ensimmäisen tavoitteen perustaso on vuosi 2018, neljännen vuosi 2015. Kaikki tavoitteet tulee saavuttaa vuoteen 2030 mennessä.
Suorat kasvihuonekaasupäästöt, scope 1, t CO2 ekv
| 2021 | 2021 | 2022 | |
| Suomi | 310 | 360 | 310 |
| Venäjä | 63 100 | 71 690 | 56 220 |
| Yhdysvallat | 3 200 | 5 620 | 6 710 |
| Levypyörä | 1 810 | 1 320 | 1 600 |
| Rengastuotanto yhteensä | 71 510 | 77 660 | 63 200 |
Epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt, markkinakohtainen, scope 2, t CO2 ekv
| 2020 | 2021 | 2022 | |
| Suomi | 8 500 | 8 880 | 6 160 |
| Venäjä | 9 800 | 14 220 | 8 140 |
| Yhdysvallat | 1 500 | 2 480 | 2 770 |
| Levypyörä | 880 | 740 | 890 |
| Rengastuotanto yhteensä | 19 800 | 25 580 | 17 070 |
Kasvihuonekaasupäästö intensiteetti, scope 1 + scope 2, t CO2 ekv / tuotanto t
| 2020 | 2021 | 2022 | |
| Suomi | 0,24 | 0,17 | 0,09 |
| Venäjä | 0,57 | 0,50 | 0,63 |
| Yhdysvallat | 3,0 | 0,91 | 0,52 |
| Levypyörä | 0,58 | 0,36 | 0,47 |
| Rengastuotanto yhteensä | 0,53 | 0,44 | 0,42 |
HAIHTUVAT HIILIVEDYT, VOC:t
Ilmapäästöistämme merkittävimmät ovat liuotinaineet eli haihtuvia hiilivetyjä (VOC, Volatile Organic Compound) sisältävät yhdisteet. VOC-päästöihin liittyvä lainsäädäntö on maakohtaista, ja tästä syystä VOC-päästölaskenta ja -raportointi vaihtelevat maittain.
Suomessa laskemme VOC-päästöt käytettyjen liuotinaineiden perusteella EU:n VOC-direktiivin mukaisesti. Liuotinaineita käytetään tehtaallamme vain raskaiden renkaiden (teollisuusrenkaiden) tuotannossa.
Raskaiden renkaiden kokoonpanosta haihtuvat hiilivedyt kerätään talteen ja johdetaan katalyyttiselle polttolaitokselle. Liuotinpäästöjen keräily raskaiden renkaiden tuotannosta on kuitenkin haastavaa. Raskaiden renkaiden valmistuksessa päästölähteitä ei voida sulkea siten, että kaikki päästöt pystyttäisiin keräämään ja johtamaan polttolaitokselle.
Nokian-tehtaan ilmapäästöistä merkittävimmät ovat liuotinaineet eli haihtuvia hiilivetyjä (VOC, Volatile Organic Compounds) sisältävät yhdisteet. VOC-päästöihin liittyvä lainsäädäntö on maakohtaista, ja tästä syystä VOC-päästölaskenta ja -raportointi vaihtelevat maittain. Suomessa laskemme VOC-päästöt käytettyjen liuotinaineiden perusteella EU:n VOC-direktiivin mukaisesti. Liuotinaineita käytetään tehtaallamme vain raskaiden renkaiden (teollisuusrenkaiden) tuotannossa. Liuotinaineita ei käytetä henkilöautonrenkaiden valmistuksessa. Raskaiden renkaiden kokoonpanosta haihtuvat hiilivedyt kerätään talteen ja johdetaan katalyyttiselle polttolaitokselle. Liuotinpäästöjen keräily raskaiden renkaiden tuotannosta on kuitenkin haastavaa.
Raskaiden renkaiden valmistuksessa päästölähteitä ei voida sulkea siten, että kaikki päästöt pystyttäisiin keräämään ja johtamaan polttolaitokselle. Suomessa tavoitteenamme on noudattaa ympäristöluvan kokonaispäästöraja-arvoa, joka on 60 prosenttia käytetyistä liuottimista. Vuonna 2022 liuotinten kokonaispäästöt olivat 68 prosenttia käytetyistä liuottimista.
Keväällä 2022 aloitimme ympäristöviranomaisten kanssa ympäristölupaamme sisältyvään VOC-päästövaatimukseen liittyvät keskustelut. Keskusteluissa keskeisenä aiheena olivat VOC-päästöjen ympäristövaikutukset Tämän tuloksena teetimme syksyllä VOC-päästöjen leviämismallinnuksen voidaksemme arvioida VOC-päästöjen vaikutuksia Nokian-tehtaan lähiympäristössä. Mallinnuksen mukaan VOC-pitoisuudet ja ympäristövaikutukset ovat vähäisiä. Lisäksi liuotinten käyttö on laskenut yli 40 prosenttia vuoteen 2018 verrattuna. Seuraavaksi jatkamme
keskusteluja viranomaisten kanssa ja haemme päivitystä ympäristölupaan. VOC-päästöt muista toimipaikoista lasketaan paikallisen lainsäädännön mukaisesti raaka-aineiden käytön pohjalta.
voc-päästöt, t
| 2020 | 2021 | 2022 | |
| Suomi | 36 | 55 | 51 |
| Venäjä | 79 | 79 | 71 |
| Yhdysvallat | 1,4 | 7,4 | 9,8 |
hiukkaspäästöt (pöly)
Jauhemaisten kemikaalien käsittelystä syntyy hiukkaspäästöjä sekoitusosastollamme. Sekoituskoneissa on tehokkaat ilmanvaihto- sekä pölynkeräyslaitteet, ja vesipesurit toimivat parhaimmillaan yli 99 prosentin erotusasteella. Seuraamme hiukkaspäästöjä hiukkaspitoisuus- ja paine-eromittarein. Lisäksi ulkopuoliset asiantuntijat tekevät säännöllisesti pitoisuusmittauksia.
Mitatut hiukkaspitoisuudet ovat olleet molemmilla tehtaillamme luparajoissa. Suodatinlaitteet läpäisevä pöly on lähinnä esteettinen haitta, eikä siitä ole vaaraa ympäristölle tai terveydelle.
Energiantuotannosta aiheutuvat päästöt
Ulkopuolinen taho mittaa myös omasta energiantuotannostamme aiheutuvat typpi- ja rikkipäästöt. Rikki- ja typpipäästöille on olemassa raja-arvot, jotka yhtiömme alittaa.
NOx ja SOx-päästömme vuodelta 2022 voit katsoa Yritysvastuuraportistamme.
haju
Teettämiemme kyselytutkimusten mukaan hajupäästöt ovat hetkellisiä. Luonnonkumin pehmityksessä eli mastisoinnissa vapautuu kumimaidon saostus- ja kuivatusvaiheissa muodostuvia yhdisteitä, jotka aiheuttavat hajuhaittaa lähiympäristössä.
Mastisoinnin hajuja vähennetään pisaranerottimin. Lisäksi tehtaillamme on otettu käyttöön parasta saatavilla olevaa tekniikkaa (BAT) edustavat hajunpoistolaitteistot. Vsevolozhskissa tekniikka kattaa kaikki sekoituslinjat, Nokialla tekniikan käyttöönottoa laajennetaan vaiheittain. Olemme myös pystyneet vähentämään erillismastisoinnin määrää, jolloin prosessista vapautuvan hajun määrä on vähentynyt.
Osa hajuista syntyy renkaan paistossa. Paistossa vapautuvien höyryjen määrä on suoraan verrannollinen paistetun kumin määrään. Yksittäisten aineiden pitoisuudet höyryissä ovat hyvin pieniä.
melu
Tuotantolaitoksillamme on ympäristölupaehtojen mukaiset raja-arvot melulle. Tarkkailemme ja mittaamme melupäästöjä säännöllisesti. Mittaustulosten mukaan emme ylitä asetettuja raja-arvoja.
Takaisin Ympäristö-osioon tai Lue miten käsittelemme vettä ja jätevesiä