FacebookInstagramLinkedInmenu-iconPinicon-playscroll-downsearchTwitterShapeYouTube
Menu

Tavoitteena päästöjen vähentäminen

Nokian-tehtaalla noin 42 % kaikesta käytetystä energiasta tuotetaan uusiutuvilla energianlähteillä. Ilmapäästöistämme merkittävimmät ovat liuotinaineet eli haihtuvia hiilivetyjä sisältävät yhdisteet.

Ostamme Suomen-tehtaan toimintoihin energiaa ulkopuoliselta toimijalta. Tarvittava energia voidaan jakaa sähköön, lämmitykseen ja höyryyn. Vuonna 2019 Suomen-tehtaalle ostettiin vain ydinvoimalla tuotettua sähköä. Suomen-tehtaaseen energiaa syöttävä biomassalaitos vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja suosii paikallisten energianlähteiden käyttöä alueella. Nokialla noin 42% kaikesta käytetystä energiasta tuotetaan uusiutuvilla energianlähteillä.

Venäjän-tehtaassa energia tuotetaan maakaasulla. Sähkö ostetaan ulkopuoliselta yritykseltä, kun taas lämmitykseen ja höyryyn käytettävä energia tehdään itse omassa voimalaitoksessa.

Energiatehokkuusryhmämme jatkoi työskentelyään vuonna 2019. Asetettu tavoite vuotuisen energiankulutuksen alenemisesta yhdellä prosentilla tuotantotonnia kohden ei toteutunut. Energian kulutus nousi edellisvuodesta 0,4 %. Tavoite energiankulutuksen alenemisesta kolmella prosentilla toteutui kuitenkin jo vuonna 2018 ja kaikkiaan energiankulutus laski vuosina 2016–2019 10,4 %.

 

Päästöt

hiilidioksidi (CO2)

Laskemme rengastuotannon kasvihuonekaasupäästöt raaka-aineiden hankinnasta tuotteen hävittämiseen ISO 14064 -standardin ohjeiden mukaisesti rakennetulla laskurilla. Vsevolozhskin-tehdas tuottaa valtaosan tarvitsemastaan energiasta omassa voimalaitoksessaan. Tästä johtuen tehtaan suorat kasvihuonekaasupäästöt ovat isommat kuin Nokian-tehtaan.

Tavoittelemme CO2-päästöjen vähennystä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä ja 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Vertailukohtana on scope 1 - ja scope 2 -päästöjen taso tuotantoon suhteutettuna vuodelta 2013. Vuoden 2019 toteuma on 44 prosentin vähennys vuodesta 2013, eli olemme saavuttaneet tavoitteen. Vuonna 2019 aluekohtainen scope 2 -päästö oli noin 46 300 tonnia CO2 eq. Päästöt on laskettu käyttäen Suomen ja Venäjän keskimääräisen sähköntuotannon CO2- päästökertoimia.

Markkinakohtainen scope 2 -päästö oli noin 24 700 tonnia CO2 eq. Nokian päästöt on laskettu toteutuneiden energialähteiden ja toimittajien antamien päästötietojen tai päästösertifikaatin mukaisesti. Venäjän päästöjen laskennassa on käytetty ostetun sähkön polttoainejakauman mukaisia päästökertoimia.

Nokian Renkaat haluaa olla mukana hillitsemässä ilmastonmuutosta asettamalla kunnianhimoisia tieteeseen perustuvia ilmastotavoitteita. Toukokuussa 2018 Nokian Renkaat liittyi Science Based Targets -aloitteeseen tarkoituksenaan asettaa entistä täsmällisemmät, ulkopuolisen tahon arvioimat ja hyväksymät tavoitteet. Nokian Renkaat saavutti aiemmin asettamansa hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteet etuajassa. Uudet ilmastotavoitteet tullaan liittämään osaksi yhtiön arvoketjua sekä tuotteiden ympäristövaikutuksia. Yhtiön pyrkimyksenä on saada tieteeseen perustuville tavoitteille hyväksyntä vuoden 2020 aikana.

HAIHTUVAT HIILIVEDYT, VOC:t

Ilmapäästöistämme merkittävimmät ovat liuotinaineet eli haihtuvia hiilivetyjä (VOC, Volatile Organic Compound) sisältävät yhdisteet. Suomessa noudatamme EU:n VOC-direktiiviä, jonka mukaisesti päästö lasketaan käytetyistä liuotinaineista. Liuotinaineita käytetään tehtaallamme vain raskaiden renkaiden (teollisuusrenkaiden) ja pinnoitteiden tuotannossa tartunnan parantamiseen.

Pinnoitetuotannosta ja raskaiden renkaiden kokoonpanosta haihtuvat hiilivedyt kerätään talteen ja johdetaan katalyyttiselle polttolaitokselle. Kesällä 2019 pinnoitusyksikkö siirrettiin Nokialta Sastamalaan, jossa tuotantoa jatkaa alihankkija. Sastamalassa käytössä on polttolaitos liuotinpäästöille.

Liuotinpäästöjen keräily raskaiden renkaiden tuotannosta on kuitenkin haastavaa. Raskaiden renkaiden valmistuksessa päästölähteitä ei voida sulkea siten, että kaikki päästöt pystyttäisiin keräämään ja johtamaan polttolaitokselle. Suomessa tavoitteenamme on noudattaa EU:n VOC-direktiivin kokonaispäästöraja-arvoa, joka on 25 % käytetyistä liuottimista. Vuonna 2019 liuotinten kokonaispäästöt olivat 49 % käytetyistä liuottimista.

VOC-päästöt suhteessa tuotantoon nousivat noin 51 % edellisestä vuodesta Nokian-toimipaikassa, joten ne ovat EU:n VOC-direktiivin edellyttämän tason yläpuolella. Kasvu on osittain seurausta pinnoitusyksikön siirrosta Nokialta Sastamalaan, mikä muutti laskelmien tasapainoa.

Sisäisessä analyysissä päästöarvon havaittiin olevan odotettua suurempi, joten tuloksen varmistamiseksi järjestetään uusi mittaus vuonna 2020. Pinnoitetuotannon VOC päästöt Sastamalan toimipisteessä olivat 4,45 tonnia eli 18,2 % liuotinaineiden käytöstä.

Venäjän-tehtaalla liuotinaineita ei käytetä rengasvalmistuksessa. Paikallisen lainsäädännön mukaan päästöt lasketaan raaka-aineiden käytön pohjalta. VOC-päästöt syntyvät tuotannossa käytetyistä raaka-aineista.

hiukkaspäästöt (pöly)

Jauhemaisten kemikaalien käsittelystä syntyy hiukkaspäästöjä sekoitusosastollamme. Sekoituskoneissa on tehokkaat ilmanvaihto- sekä pölynkeräyslaitteet, ja vesipesurit toimivat parhaimmillaan yli 99 prosentin erotusasteella. Seuraamme hiukkaspäästöjä hiukkaspitoisuus- ja paine-eromittarein. Lisäksi ulkopuoliset asiantuntijat tekevät säännöllisesti pitoisuusmittauksia.

Mitatut hiukkaspitoisuudet ovat olleet molemmilla tehtaillamme luparajoissa. Suodatinlaitteet läpäisevä pöly on lähinnä esteettinen haitta, eikä siitä ole vaaraa ympäristölle tai terveydelle.

Energiantuotannosta aiheutuvat päästöt

Mittautamme vuosittain Vsevolozhskin-tehtaan energiantuotannosta aiheutuvat typpi- ja rikkipäästöt ulkopuolisella taholla. Rikki- ja typpipäästöille on olemassa raja-arvot, jotka yhtiömme alittaa.

 

haju

Teettämiemme kyselytutkimusten mukaan hajupäästöt ovat hetkellisiä. Luonnonkumin pehmityksessä eli mastisoinnissa vapautuu kumimaidon saostus- ja kuivatusvaiheissa muodostuvia yhdisteitä, jotka aiheuttavat hajuhaittaa lähiympäristössä.

Mastisoinnin hajuja vähennetään pisaranerottimin. Lisäksi tehtaillamme on otettu käyttöön parasta saatavilla olevaa tekniikkaa (BAT) edustavat hajunpoistolaitteistot. Vsevolozhskissa tekniikka kattaa kaikki sekoituslinjat, Nokialla tekniikan käyttöönottoa laajennetaan vaiheittain. Olemme myös pystyneet vähentämään erillismastisoinnin määrää, jolloin prosessista vapautuvan hajun määrä on vähentynyt.

Osa hajuista syntyy renkaan paistossa. Paistossa vapautuvien höyryjen määrä on suoraan verrannollinen paistetun kumin määrään. Yksittäisten aineiden pitoisuudet höyryissä ovat hyvin pieniä.

Vuonna 2019 saimme yhden yhteydenoton, joka koski Suomen-tehtaan hajupäästöjä. Elokuussa 2019 pinnoitusyksikön toiminta siirrettiin Nokialta Sastamalaan. Olemme saaneet kaksi valitusta hajusta ja melusta paikallisilta asukkailta Sastamalassa, ja työskentelemme löytääksemme ratkaisun ongelmiin.

melu

Tuotantolaitoksillamme on ympäristölupaehtojen mukaiset raja-arvot melulle. Tarkkailemme ja mittaamme melupäästöjä säännöllisesti. Mittaustulosten mukaan emme ylitä asetettuja raja-arvoja.

Takaisin Ympäristö-osioon tai Lue miten käsittelemme vettä ja jätevesiä