FacebookInstagrammenu-iconicon-playscroll-downsearchTwitterYouTube
Menu
23. lokakuu 2014 11:11 kategoriassa Yhtiöuutiset

Nastoista itseohjautuviin autoihin – talvirenkaat ovat autoiluhistorian tärkeimpiä keksintöjä

Ensimmäinen talvirengas saatiin markkinoille 80 vuotta sitten ja sen jälkeen rengasmaailmassa on tapahtunut paljon. Testaus on entistä tarkempaa, materiaalit muuttuvat, kumit osaavat jo korjata itse itsensä.

Kaikessa autoteollisuuden kehitystyössä lähtökohtana on aina ollut toimivuus ja käytännön kysyntä. Talvirenkaatkin kehitettiin 1930-luvulla suoraan tarpeeseen, kun kuorma-autojen kuljettajat kyllästyivät jäisissä ylämäissä lipsutteluun. Renkaiden päälle viriteltiin ensin lumiketjuja, jotka kuitenkin hidastivat ajonopeutta ja olivat hankalia käyttää.

- Ensimmäiseen talvikäyttöön kehitettyyn renkaaseen lisättiin pitkittäisurien lomaan vetopitoa kasvattavat poikittaisurat, kertoo Nokian Renkaiden teknisen asiakaspalvelun päällikkö Matti Morri.

Kotimaisesta rengasinnovaatiosta saamme kiittää paitsi Suomen Gummitehdasta, Nokian Renkaiden edeltäjää, myös Pohjolan säitä. Yksi autoilun historian mullistavimmista asioista keksittiin olosuhteiden pakosta nimenomaan Suomessa.

- Ilmastomme pitää huolen siitä, että myös talvirenkaiden jatkokehitys tulee tapahtumaan täällä. Parhaillaan tehdään paljon töitä muun muassa sillä saralla, että renkaiden pito-ominaisuudet saataisiin entistä paremmiksi aiheuttamatta tiestölle suuria kulumavaurioita. Roudan runtelemassa maassa tämäkin pitää ottaa huomioon, sanoo Aalto-yliopiston ajoneuvotekniikan professori Matti Juhala.

Talvirenkaita käytetään tänä päivänä jokaisessa maailman kolkassa, missä talvi on tuttu ilmiö – maailman teillä liikkuu nykyään yli 700 miljoonaa talvirengasta.

Villistä menosta nastarengasmääräyksiin

1950-luvulta lähtien renkaan pintaan yritettiin kiinnittää liukuesteitä, jotka jarruttaisivat menoa jäisellä kelillä enemmän kuin pelkät urat. Ensimmäinen kovametallikärjellä varustettu nasta liukuesteenä näki virallisesti päivänvalon 60-luvun alussa.

- Tiestö oli tuolloin vielä hiekkapintaista eikä nastoja säädelty lailla. Meno olikin villiä. Nastojen pituudelle tai määrälle ei ollut rajoitteita ja niitä naputeltiin käsipelillä renkaisiin kumipajojen nurkissa, vaikka valmiiksi nastoitettujakin renkaita oli jo myynnissä, Morri kertoo.

Ensimmäiset nastat olivat raskaita mutta kestäviä teräsnastoja. 1970-luvulla voimaan tulleen nastarengasmääräyksen myötä nastojen määrää, painoa ja materiaalia ryhdyttiin rajoittamaan. Samaan aikaan alettiin myös kehittää nastattomia talvirenkaita, kansankielellä kitkarenkaita.

- Kitkarenkaan nimitys on hiukan harhaanjohtava, sillä kaikissa renkaissahan on kitkaa. Nastattomassa talvirenkaassa on kuitenkin enemmän lamelleja eli pitkittäis- ja poikittaisuria kuin nastallisessa renkaassa ja sen kumiseos on erilainen, Matti Morri tarkentaa.

Eikä kehitys ole suinkaan tähän loppunut. Viime talvena esiteltiin maailman ensimmäinen nastakitkarengas, josta kuljettaja saa napin painalluksella nastat pompahtamaan esiin. Kun nastoja ei tarvita, ne vedetään takaisin renkaaseen. Rengas ei ole vielä myynnissä, mutta se antaa viitteitä siitä, mihin suuntaan talvirengasteknologia on kulkemassa.

Testit sisällä ja ulkona

Sota-aikana tarvittiin paljon renkaita, mutta luonnonkumista oli pulaa. Rengasvalmistajat ympäri maailman ottivat käyttöön synteettisen eli teollisesti valmistetun kumin. Sitä alettiin käyttää myös suomalaisissa renkaissa, joskin meidän olosuhteissamme luonnonkumi on synteettistä varmempi vaihtoehto.

- Luonnonkumi toimii tasaisesti suurissakin lämpötilan vaihteluissa. Siitä valmistettu rengas pitää niin parissa plusasteessa kuin kolmessakymmenessä miinusasteessa. Luonnonkumi on myös synteettistä kumia kestävämpää ja sopii siksikin nimenomaan talvirenkaisiin, Matti Morri konkretisoi.

Vaativiin pohjoisiin keleihin kehitetyt talvirenkaat on aina koeajettu aidoissa olosuhteissa. Ivalon lumisten ja jäisten ratojen ohella niitä testataan normaalissa liikenteessä sekä sisätiloissa teräsrumpuja vastaan. Talvirenkaat käyvät lisäksi läpi kesärenkaiden perinteiset testit niin märissä kuin kuivissa tieolosuhteissa.

Takuuturvallinen kuskiton auto

Pyörää ei keksitä enää uudelleen, mutta rengas kuitenkin ehkä. Ainakin rengasmaailmassa on odotettavissa vielä huimia innovaatioita.

- Tulevaisuudessa puhjennutta rengasta ei tarvitse enää vaihtaa tienposkessa ehjään, sillä markkinoilla on nyt jo renkaita, joilla voi ajaa ilman ilmanpainetta rajoitetun matkan. Ja jossain vaiheessa tulemme luultavasti ajamaan renkailla, joissa ei ole ilmaa ollenkaan, Matti Morri ennustaa.

Toisaalta, mikäli ajoneuvotekniikan professoria on uskominen, joskus koittaa päivä, ettei autoa tarvitse ylipäätään enää ajaa, vaan se ajaa itse itseään. Autoalalla on viime vuosina siirrytty aktiiviseen, kolareita estävään tuotekehitykseen. Entistä parempien renkaiden kehitys on osa turvallisuutta, mutta myös muuta tehdään:

- Ajamista helpotetaan nyt jo esimerkiksi tutkajärjestelmällä. Inhimilliset virheet saataisiin kokonaan eliminoitua sillä, että kuljettaja ei enää edes koske ohjauslaitteisiin. Tähän on kuitenkin vielä matkaa, sanoo Matti Juhala.

Näin syntyi legendaarinen Nokian Hakkapeliitta

Maailman ensimmäinen talvirengas syntyi turkulaisen rengaskauppias August Kelhun, Suomen Gummitehdas Osakeyhtiön myyntipäällikkö Erik Sundqvistin ja tehtaan insinöörien yhteistyönä vuonna 1934. Ensimmäinen pintakuvioitu rengas, niin sanottu kelirengas, oli tarkoitettu vain kuorma-autoille.

Vuonna 1936 kelirenkaan pohjalta jatkojalostettiin henkilöautoille tarkoitettu Hakkapeliitta-talvirengas, jota myöhemmin nimitettiin Lumi-Hakkapeliitaksi. Alkuperäisen Hakkapeliitan pinnassa oli portaittainen, suhteellisen harva poikittaiskuvio, joka oli varustettu pitoa kasvattaneella imukuppimuotoilulla. Pintakuvio säilyi muuttumattomana aina 1950-luvulle asti.

Suuren maailman tietoisuuteen Nokian Hakkapeliitta -renkaat nousivat Monte Carlo -ralleissa 1950- ja 1960-luvuilla. Niiden ansiosta syntyi käsite Flying Finns eli lentävät suomalaiset.

Hakkapeliitan tuotekehitys on pysynyt samansisältöisenä jo 80 vuoden ajan. Päämääränä on kehittää renkaita pohjoisten olojen kuljettajille, jotka arvostavat turvallisuutta ja vaativat renkailta luotettavuutta kaikissa tilanteissa.

Viimeisimmät Nokian Hakkapeliitta -perheen jäsenet ovat jäälläajon maailmanennätyksen rikkonut Nokian Hakkapeliitta 8 -nastarengas, Nokian Hakkapeliitta 8 SUV sekä nastattomat vaihtoehdot Nokian Hakkapeliitta R2 ja Nokian Hakkapeliitta R2 SUV.

Lisätietoja:

Matti Morri, teknisen asiakaspalvelun päällikkö, Nokian Renkaat Oyj, puh. 010 401 7621, matti.morri(at)nokiantyres.com

Matti Juhala, ajoneuvotekniikan professori, Aalto yliopisto, puh. 050 5053 470, matti.juhala(at)aalto.fi

Kuvia: www.nokiantyres.com/wintertyre80years

Lisätietoa aiheesta:

Maailman ensimmäinen talvirengas
www.nokianrenkaat.fi/yritys/perustietoa/historia/nokian-talvirenkaita-jo-80-vuotta/

Näin talvirengas on muuttunut
www.nokianrenkaat.fi/yritys/perustietoa/historia/nain-talvirengas-on-muuttunut/

Maailman ensimmäinen hybridi-talvirengas 
https://www.nokianrenkaat.fi/yritys/uutinen/maailman-ensimmainen-nasta-kitkarengas-uniikki-nastateknologia-tuo-nastat-esiin-tarvittaessa

Hakkapeliitta-talvirengasperhe
www.nokianrenkaat.fi/yritys/uutinen/uudistunut-nokian-hakkapeliitta-talvirengasperhe-varmistaa-turvallisen-talvipidon-kaikissa-keleissa/