Renkaiden ja jätteen kierrätys

Renkaiden ja jätteen kierrätys

Ympäristön onneksi käytöstä poistetut renkaat eivät ole arvottomia, vaan niiden matka jatkuu moniin uusiokäyttökohteisiin. Yhtiömme on käynnistänyt Venäjällä Eco Challenge -hankkeen laittomien rengaskaatopaikkojen tyhjentämiseksi.

Euroopassa poistetaan vuosittain käytöstä noin 3,3 miljoonaa tonnia vanhoja renkaita. Ympäristön onneksi käytöstä poistetut renkaat eivät ole arvottomia, vaan niiden matka jatkuu moniin uusiokäyttökohteisiin. Renkaita voidaan käyttää esimerkiksi moottoritien hälinältä suojaavissa meluvalleissa tai ratsastuskentän joustavuutta parantavana alusmateriaalina.

Mikäli renkaita ei kierrätetä asianmukaisesti, ne päätyvät ympäristöön tai kerääntyvät ihmisten varastoihin. Suomessa renkaiden kierrätys on korkealla tasolla verrattuna moniin muihin maihin. Joukko rengasalan toimijoita, mukaan lukien Nokian Renkaat, perusti vuonna 1995 Suomen Rengaskierrätys Oy:n renkaiden keräämiseksi ja hyödyntämiseksi keskitetysti ja valtakunnallisesti. Suomessa renkaista kierrätetäänkin lähes 100 %. Vastaava luku esimerkiksi Euroopassa on 95 %. Loput renkaat päätyvät kaatopaikoille.

Renkaidemme kokonaiskierrätysaste vuonna 2020 oli 85 % myymistämme renkaista. Yhdysvalloissa renkaiden kierrätysaste kaikista kerätyistä renkaista on 76 %. Venäjällä renkaiden kierrätysaste on alhainen. Paikallisen lain mukaan vuonna 2020 oli kierrätettävä jo vähintään 30 % Venäjän myyntiä vastaavasta määrästä, ja tämän tavoitteen saavutimme. 

Olemme osallistuneet aktiivisesti keskusteluun kierrätyksen edistämiseksi. Keskustelut johtivat vuonna 2015 asiaa koskevan lainsäädännön valmistumiseen. Nokian Renkaat on yhdessä muiden isojen rengasvalmistajien kanssa perustanut Venäjällä toimivan Ekorengasliiton, joka vastaa rengasalan toimijoiden rengaskierrätyksestä.

Yhtenä haasteena on rengaskierrätyspisteiden puuttuminen ja luvattomien rengaskaatopaikkojen yleisyys Venäjällä. Yhtiömme käynnisti Venäjällä Eco Challenge -hankkeen, jonka puitteissa se on tyhjentänyt luvattomia kaatopaikkoja ja pyrkinyt näin lisäämään tietoisuutta siitä, mitä ongelmia ne aiheuttavat ympäristölle. Vuoden 2020 loppuun mennessä kierrätyskeskuksiin oli toimitettu jo yli 900 tonnia renkaita laittomilta kaatopaikoilta.

Uudelleenkäyttö materiaalina tai energiana

Renkaista osa päätyy materiaalihyötykäyttöön eli murskeena tai rouheena erilaisiin tie- ja maanrakennuskohteisiin korvaamaan kiviainesta. Kumirouhe on kevyttä, kosteutta eristävää ja olomuotonsa säilyttävää. Se tukee tiepohjia ja tekee asfaltista hiljaisempaa. Kumin joustavat ominaisuudet tulevat esiin uudestaan urheiluareenoiden pohjina.

Renkaan pinnoittaminen on yksi parhaimmista kierrätysmuodoista. Rungoltaan vahingoittumaton rengas voidaan pinnoittaa uudelleen. Esimerkiksi linja- ja kuorma-autojen renkaat voidaan pinnoittaa uudelleen jopa 2–4 kertaa.

Renkaita voidaan myös polttaa energiaksi, sillä renkailla on lähes öljyä vastaava lämpöarvo. Kierrätysrenkaiden käyttö energianlähteenä on ollut tasaisessa nousussa jo vuosien ajan, ja tänä päivänä Euroopassa noin puolet kierrätettävistä renkaista käytetään energianlähteenä.

Suomen Rengaskierrätyksen perustajajäsenenä osallistumme työhön, jossa etsitään renkaille uusia kierrätystapoja ja hyötykäyttökohteita.

jätteet voi jakaa kolmeen kategoriaan

Jätteet ja energiankulutus ovat toimipisteidemme merkittävimmät ympäristövaikutukset.

Jätteitä muodostuu sekä varsinaisessa tuotannossamme että tukitoiminnoissamme. Muodostuvat jätteet voidaan luokitella karkeasti kolmeen jakeeseen: kaatopaikkajäte eli hyödyntämätön jäte, hyötykäytettävä jäte sekä vaarallinen jäte.

Punnitsemme tuotantojätteet ja pidämme niistä osastokohtaista kirjanpitoa kuukausittain. Muista jätteistä tehdään raportit vuosittain. Määrätiedot perustuvat jätehuoltoyritysten punnituksiin. Lajittelemme syntyvät jätteet tehtaillamme erillisten jätteidenkäsittelyohjeiden mukaisesti. Valtaosa tuotantojätteistä ohjataan suoraan hyötykäyttöön.

Vaaralliset jätteet varastoimme erikseen keräyspisteissä varoitusmerkinnöin varustetuissa astioissa. 

hyötykäytettävät jätteet

Tuotantolaitoksillamme syntyvien jätteiden hyötykäyttöaste on ollut jo vuosia kasvussa.

Romurenkaat, eli renkaat, jotka eivät täytä korkeita laatuvaatimuksiamme, ohjataan suoraan tuotannosta hyötykäyttöön. Vulkanoimatonta kumijätettä syntyy tuotannossamme ennen vulkanointia eli paistoa. Näiden materiaalien hyötykäyttökohteita ovat esimerkiksi törmäyssuojat ja kuljetinhihnat sekä muut kumituotteet, joiden materiaalivaatimukset eivät ole niin kriittiset kuin renkaiden.

Muita syntyviä hyödynnettäviä jätejakeita ovat energiajäte, muovit, rauta- ja teräsromu, puu, paperi, biojäte, pahvi, lasi sekä sähkö- ja elektroniikkaromu.

Kaatopaikkajäte

Hyötykäyttöön kelpaamaton osa jätteistä toimitetaan kaatopaikalle. Tavoitteenamme on edelleen vähentää kaatopaikalle päätyvän jätteen määrää ohjaamalla jätteet uusiokäyttöön tai muulla tapaa hyödynnettäviksi. Vuoteen 2020 mennessä tavoitteenamme oli, että kaatopaikalle ei päädy lainkaan tuotantolaitoksilta syntyviä jätteitä. Vuonna 2020 Suomen-tehtaalla hyödynnettiin 100 % jätteistä, Venäjällä 99 %  ja Yhdysvalloissa 99 %.

Vuoden 2020 aikana löysimme uusia ratkaisuja jätteiden hallintaan Venäjän-tehtaallamme ja vuoden lopussa kaikki jätteet voitiin toimittaa hyödynnettäviksi.

vaaralliset jätteet

Toimitamme kaikki vaarallisiksi luokitellut jätteet valtuutetulle käsittelylaitokselle. Noin kolmannes näistä jätteistä on sekoituskoneilta tulevaa siipitiivisteöljyä (ns. boksirasvaa), jonka kulutus on suoraan verrannollinen valmistettuihin kumisekoitusmääriin.

Kaikki Suomen-tehtaassa syntyneet vaaralliset jätteet hyödynnetään joko energiana tai materiaalina. Paikallisen lainsäädännön perusteella Yhdysvaltain-tehtaallamme ei synny vaaralliseksi luokiteltavaa jätettä.