FacebookInstagrammenu-iconicon-playscroll-downsearchTwitterYouTube
Menu
13. helmikuu 2001 07:00 kategoriassa Pörssitiedotteet
Nokian Renkaat Oyj Pörssitiedote 13.2.2001 klo 8.00

NOKIAN RENKAIDEN VUOSI 2000


Tulos osaketta kohden vuonna 2000 oli 1,88 euroa (2,51 euroa vuonna 1999). Liikevaihto kasvoi 23,5 % ja oli 398,5 milj. euroa (322,6 milj. euroa). Valmistustoiminnan liikevaihto ja tulos olivat hieman edellisvuotta parempia. Rengasketjun myynti ja kannattavuus jäivät tavoitteesta. Hallitus esittää, että osinkoa jaetaan 35 % nettovoitosta eli 0,65 euroa (0,85 euroa) osakkeelta.

LIIKEVAIHTO JA TULOS

Nokian Renkaiden liikevaihto ja liikevoitto olivat ensimmäisellä vuosipuoliskolla edellisvuotta heikompia, mutta toisella vuosipuoliskolla ja erityisesti viimeisellä vuosineljänneksellä ne ylittivät edellisvuoden.

Liikevaihto vuonna 2000 oli 398,5 milj. euroa (322,6 milj. euroa) eli 23,5 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Vertailukelpoinen liikevaihto eli liikevaihto ilman vuonna 2000 tehtyjä yritysostoja oli 359,8 milj. euroa eli 11,5 % viimevuotista enemmän. Laskutus Suomen ulkopuolelta oli 67 % (74 %) kokonaisliikevaihdosta.

Valmistustoiminnan raaka-ainehinnat nousivat viime vuoden keskihinnasta 9,1 %. Raaka-ainekustannuksia lisäsi oman sekoituskapasiteetin puute, jonka vuoksi sekoituksia ostettiin muilta valmistajilta. Tämä nosti raaka-ainekustannusten kokonaisvaikutuksen 13,7 %:iin.

Kiinteät kustannukset kasvoivat 37,4 milj. euroa eli 36 % edellisvuodesta ja olivat 141,1 milj. euroa (103,7 milj. euroa). Rengasketjun osuus kiinteiden kustannusten kasvusta oli 79 %. Vertailukelpoinen kiinteiden kustannusten kasvu oli 13,7 %.

Liiketulos oli 39,4 milj. euroa (42,1 milj. euroa). Vertailukelpoinen liiketulos oli 44,7 milj. euroa. Valmistustoiminnan liiketulos oli 43,0 milj. euroa (38,5 milj. euroa) ja rengasketjun liiketulos -1,7 milj.euroa (4,5 milj. euroa). Rengasketjun tulosta rasittivat poikkeuksellisen leuto talvi Pohjoismaissa, toimipisteiden integrointikulut, kasvaneet goodwill-poistot sekä korkeat kiinteät kustannukset suhteessa myyntiin. Kertaluontoiset toiminnan integrointikulut olivat 3,2 milj. euroa.

Nettorahoituskulut olivat 12,3 milj. euroa (6,2 milj. euroa).

Tulos ennen veroja oli 27,2 milj. euroa (35,5 milj. euroa). Katsauskauden nettotulos oli 19,8 milj. euroa (25,7 milj.euroa). Vertailukelpoinen nettotulos oli 25,6 milj. euroa. Tulos per osake oli 1,88 (2,51 euroa).

Liiketoimintaan sitoutuneen pääoman tuottoaste oli 11,0 % (15,9 %).

Tuotekehitysmenot olivat 8,3 milj.euroa (7,8 milj. euroa) eli 2,1 % emoyhtiön liikevaihdosta.

Tilikauden aikana konsernin palveluksessa oli keskimäärin 2.462 henkilöä (2.023). Emoyhtiössä oli vastaavasti 1.396 (1.337) henkilöä.

Tilikauden lopussa konsernin palveluksessa oli 2.519 (2.226) henkilöä ja emoyhtiössä 1.376 (1.347) henkilöä. Henkilöstön määrä kasvoi eniten rengasketjussa, jossa työskenteli vuoden lopussa 1054 (795) henkilöä.

HENKILÖAUTONRENKAAT

Nokian henkilöautonrenkaiden liikevaihto kasvoi 13,5 % verrattuna edellisvuoteen ja oli 186,2 milj. euroa (164,0 milj. euroa). Myynti painottui talvirenkaisiin sekä muihin hyväkatteisiin uutuustuotteisiin, joiden osuus oli noin 40 % tuotealueen myynnistä. Myyntiä vauhditti uutuustuotteiden saavuttama kaikkien aikojen paras menestys alan lehtien rengastesteissä. Talvirenkaiden osuus tuotealueen myynnistä oli 69 %.

Korkeiden nopeusluokkien kesärenkaiden kysynnän kasvu jatkui lähes kaikilla päämarkkina-alueilla Euroopassa. Niiden osuus Nokian Renkaiden henkilöautojen kesärengasmyynnistä kasvoi selvästi. Talvirenkaiden kysyntä sen sijaan väheni Pohjoismaissa ja erityisen voimakkaasti Ruotsissa, missä rengasmarkkinat laskivat edellisvuodesta noin 40 %. Pääsyynä oli rengasliikkeiden ylivarautuminen vuonna 1999 voimaan tulleeseen talvirenkaiden käyttöpakkoon, jonka seurauksena rengasliikkeiden varastoihin jäi runsaasti talvirenkaita edelliseltä kaudelta. Lisäksi talvirengassesonkia heikensi poikkeuksellisen leuto talvi sekä Pohjoismaissa että muualla Euroopassa. Nokian Renkaiden markkina-asema Ruotsissa säilyi kuitenkin edellisen vuoden tasolla.

Muissa Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa myynti sujui suotuisasti ja markkina-asemat vahvistuivat. Myös Venäjällä ja USA:ssa myynti kasvoi selvästi edellisvuodesta. Viennin osuus oli 75 % (77 %) tuotealueen myynnistä.

Renkaiden markkinahinnat pysyivät vakaina alkuvuoden, mutta syksyn aikana hinnat kääntyivät nousuun. Nokian Renkaat toteutti suunnitellut hinnankorotukset. Parantuneen myyntimixin ja uusien tuotteiden ansiosta renkaiden keskihintaa voitiin nostaa.

Henkilöautonrenkaiden tuotantomäärä kasvoi 4,1 miljoonasta 4,3 miljoonaan renkaaseen painopisteen ollessa jalostusarvon nostamisessa ja tuotemixin parantamisessa. Päivätuotantovolyymi kasvoi vuoden aikana 19 %.

RASKAAT RENKAAT

Raskaiden renkaiden markkinoilla kysyntä jatkui hyvänä koko vuoden. Varsinkin metsäkoneenrenkaiden ja radial-rakenteisten erikoisrenkaiden kysyntä lisääntyi voimakkaasti.

Nokian raskaiden renkaiden liikevaihto kasvoi 4,2 % ja oli 57,3 milj. euroa (54,9 milj. euroa). Viennin osuus oli 67 % (66 %)ja ensiasennusrenkaiden osuus 39 % (36 %) tuotealueen liikevaihdosta.

Nokian raskaiden renkaiden myynnin kasvua rajoitti sopimusvalmistuksen aiheuttamat ongelmat maatalousrenkaiden ja kuorma-autonrenkaiden toimituskyvyssä sekä tuotannon siirto uusiin tiloihin alkuvuodesta. Metsäkoneenrenkaiden ja satamakoneenrenkaiden kauppa oli vilkasta.

Raskaiden renkaiden vuosituotanto kasvoi 10.020 tonnista 10.422 tonniin. Päivätuotanto kasvoi 15 % vuoden aikana.

POLKUPYÖRÄNRENKAAT

Nokian polkupyöränrenkaiden liikevaihto oli 6,5 milj. euroa (7,1 milj. euroa) eli 8,4 % edellisvuotista vähemmän. Ensiasennusmyynnin osuus oli 34,4 %. Viennin osuus oli 62 % (68 %) tuotealueen liikevaihdosta.

Nokian polkupyöränrenkaiden myynti, erityisesti kotimaan jälki-markkinakauppa, piristyi selvästi loppuvuoden aikana. Myös Sveitsissä ja USA:ssa myynti sujui edellisvuotta paremmin. Hyväkatteisten erikoisrenkaiden osuus myynnistä kasvoi.

Vuonna 2000 Lieksan tehtaalla valmistettiin 1,2 miljoonaa polkupyörän ulkorengasta (1,3 milj.) ja 1,1 milj. polkupyörän sisärengasta (1 milj.) Vuoden lopussa myytiin Lieksan tehtaan sisärengastuotantolinja tsekkiläiselle Rubena AS:lle, joka toimii Nokian Renkaiden sopimusvalmistajana.

PINNOITUSMATERIAALIT

Nokian Renkaiden pinnoitusmateriaalien myynti oli 10,8 milj. euroa (11,1 milj. euroa) eli 2,5 % edellisvuotista vähemmän. Viennin osuus tuotealueen myynnistä oli 42 % (45 %).

Henkilöautonrenkaiden pinnoitusmateriaalien kysyntä laski Suomessa ja Ruotsissa. Kuorma- ja linja-autojen renkaiden pinnoitukseen käytettävien materiaalien kysyntä sen sijaan oli viimevuotista vilkkaampaa kaikilla päämarkkina-alueilla. Uusien tuotteiden ja lisääntyneiden markkinointitoimenpiteiden seurauksena Nokian pinnoitusmateriaalien markkina-asema vahvistui kaikissa tärkeissä vientimaissa. Myynnin ja tuotannon kasvua rajoitti sekoituskapasiteetin puute.

Pinnoitusmateriaaleja valmistettiin 4.543 tonnia (5.176 tonnia) vuonna 2000.
p
RENGASKETJU

Nokian rengasketjun liikevaihto kasvoi 75,4 % edellisvuodesta ja oli 176,5 milj. euroa (100,6 milj. euroa). Vertailukelpoinen liikevaihto oli 117,4 milj. euroa.

Rengaskauppa Pohjoismaissa oli poikkeuksellisen hiljaista koko alkuvuoden. Kauppa piristyi selvästi vuoden toisella neljänneksellä, kesärengassesonki oli vilkas ja myös kuorma-autonrenkaiden myynti lähti hyvin käyntiin. Loppuvuonna renkaiden kysyntä hiljeni jälleen. Erityisesti Ruotsissa talvirenkaiden myynti jäi suunniteltua pienemmäksi vähentyneen kysynnän ja poikkeuksellisen leudon talven vuoksi.

Rengasketjun päätavoitteita vuonna 2000 olivat rakenteen täydentäminen ja valmiiksi saattaminen sekä integrointiprosessin käynnistäminen.

Rengasketjua täydennettiin ostamalla Rengasmestarit-Kumi-Helenius
-ryhmä, jolla oli 31 rengasliikettä Suomessa. Kaupan myötä Nokian Renkaiden rengasketju Suomessa laajeni koko maan kattavaksi. Kauppahinta oli 8,3 miljoonaa euroa ja myyjänä oli Matti Kupiainen perheineen. Nokian Renkaat sai huhtikuussa kilpailuviranomaisten hyväksynnän Rengasmestarit-Kumi-Helenius -yrityskaupalleen.

Osana integrointiprosessia Suomen rengasketjun toimintoja yhtenäistettiin, mikä merkitsi pinnoitustoimintojen keskittämistä ja Rengasmestarit-Kumi-Helenius -ryhmän hallintojen siirtoa Lappeenrantaan. Lisäksi saatiin päätökseen hanke rengasketjun yhteisestä toiminimestä ja visuaalisesta ilmeestä. Koko pohjoismaisen ketjun nimeksi tuli Vianor, joka oli aiemmin rengasketjun nimenä Norjassa. Suomessa Vianor-nimi korvasi Isko- ja Mestarit-ryhmän rengasliikkeiden nimet. Myös Ruotsissa se yhtenäistää yksityiset ketjunimet. Rengasketjun yhtiörakennetta selkiytettiin liiketoimintajärjestelyillä perustamalla vuoden lopussa Vianor Holding -alakonserni.

INVESTOINNIT

Nokian Renkaiden investoinnit vuonna 2000 olivat 67,5 milj. euroa
(85,7 milj. euroa). Tuotannollisten ja toiminnallisten investointien osuus oli noin 49,3 milj. euroa ja rengasketjun osuus 18,2 milj. euroa.

Investointiohjelma eteni suunnitelmien mukaisesti. Koneasennukset raskaiden renkaiden 11.000 neliömetrin suuruisessa kokoonpanohallissa saatiin päätökseen ja tuotanto käynnistyi alkusyksyn aikana. Henkilöautonrengastuotanto otti käyttöönsä raskaalta renkaalta vapautuvan tuotantotilan ja lisäsi näin tuotantokapasiteettiaan.

Merkittävin yksittäinen investointi oli sekoitusosaston laajennus, joka on suuruudeltaan 33 milj. euroa. Sen vaikutus vuoden 2000 investointeihin oli noin 18 milj. euroa. Laajennus valmistuu kesään 2001 mennessä.

VUODEN 2000 MUUT ASIAT

Lunastustarjouksen tulos Isko Oyj:stä

Nokian Renkaiden 28.12.1999 alkanut julkinen lunastustarjous kaikista Isko Oyj:n osakkeista päättyi 28.1.2000. Nokian Renkaat omisti julkisen lunastustarjouksen päättymispäivänä tai oli saanut hyväksynnän kaikista Iskon 900.000 K-osakkeesta ja 890.076 A-osakkeesta. Nokian Renkaat aloitti loppujen osakkeiden lunastusmenettelyn osakeyhtiölain säännösten mukaisesti.

Keskuskauppakamarin nimeämä välimiesoikeus totesi 16.8.2000 pidetyssä istunnossaan, että Nokian Renkaat Oyj:llä on riidaton oikeus lunastaa Isko Oyj:n vähemmistöosakkeet ja hyväksyi Nokian Renkaat Oyj:n asettaman vakuuden. Osakeyhtiölain nojalla omistusoikeus Iskon vähemmistöosakkeisiin siirtyi Nokian Renkaille, koska Nokian Renkaat oli asettanut välimiesoikeuden hyväksymän vakuuden. Tämän seurauksena sen omistusoikeus Iskossa oli noussut sataan prosenttiin.
Isko jätti 16.8.2000 Helsingin Pörssin hallitukselle hakemuksen osakkeidensa poistamisesta Helsingin Pörssin I-listalta. Välimiesoikeus päätti 11.9.2000 Iskon vähemmistöosakkeiden lunastushinnaksi 151,00 mk/osake.
Nokian Renkaiden pääomalaina 1/2000

Nokian Renkaat rahoitti Isko Oyj:n hankinnan oman pääoman ehtoisella lainalla. Pääomalainan määrä on 36 miljoonaa euroa ja kuponkikorko on

7,25 %. Lainan merkintäpäivä oli 16.3.2000. Lainan emissiokurssi oli 101,018. Laina ylimerkittiin noin 1,9-kertaisesti.

Sisäpiiriasiat

Nokian Renkaiden hallitus päätti 14.2.2000 pitämässään kokouksessa, että yhtiö ottaa käyttöön 1.3.2000 voimaan tulleen Helsingin Pörssin sisäpiiriohjeen.

Optiolainamerkinnät

Nokian Renkaiden vuoden 1996 optiolainoihin liittyvillä optio-todistuksilla merkittiin 3.4.2000 37.500 osaketta. Osakepääoman korotus merkittiin kaupparekisteriin toukokuussa vuonna 2000. Merkintähinta oli yhteensä 285.709 euroa. Vuoden 1996 optiokannasta jäi kokonaan merkitsemättä 5.000 osaketta.

Muutos yhtiön johdossa

Nokian henkilö- ja jakeluautonrenkaiden johtaja, diplomiekonomi Kim Gran nimitettiin Nokian Renkaiden uudeksi toimitusjohtajaksi 1.9.2000 alkaen Lasse Kurkilahden siirtyessä Raisio Yhtymän pääjohtajaksi. Lasse Kurkilahti jatkoi Nokian Renkaiden hallituksen jäsenenä.

Nokian Renkaiden ja Michelin Groupin yhteistyö

Nokian Renkaat ilmoitti 3.8.2000 valinneensa ranskalaisen Michelinin yhteistyökumppanikseen sopimusvalmistuksen kautta. Yhtiöt allekirjoittivat 29.9. yhteistyötään koskevan puitesopimuksen ja 5.10. kaksi valmistussopimusta. Sopimukset koskivat Nokian-merkkisten maatalous- ja teollisuusrenkaiden sekä kuorma-autonrenkaiden valmistusta Michelinin tehtailla. Sopimukset ovat voimassa kolme vuotta. Sen jälkeen ne vahvistetaan aina vuodeksi kerrallaan.

Maatalous- ja teollisuusrenkaiden valmistus aloitettiin syksyllä 2000 Michelinin tehtaalla Puolassa, ja ensimmäiset renkaat tulivat myyntiin loppuvuodesta. Näiden renkaiden osuus Nokian raskaiden renkaiden liikevaihdosta on viime vuosina ollut 3-4 %.

Lisäksi käynnistettiin yhteistyö kuorma-autonrenkaiden valmistuksen aloittamiseksi tavoitteena saada ensimmäiset renkaat tuotantoon vuonna 2001. Kuorma-autonrenkaat valmistetaan Michelinin uudella kuorma-autonrengastehtaalla Puolassa. Kuorma-autonrenkaiden osuus on ollut noin 15 % Nokian raskaiden renkaiden liikevaihdosta.

Sopimusvalmistusyhteistyö Michelinin kanssa antaa Nokian Renkaille mahdollisuuden kasvattaa kyseisten tuotealueiden myyntiä, laajentaa tuotevalikoimaa ja parantaa selvästi palvelutasoa. Lisäksi Nokian Renkaat voi keskittyä omassa tuotannossaan ydinalueisiinsa sekä parantaa tuottavuuttaan.

Nokian Renkailta Bluetooth-älyrengasteknologiaa

Nokian Renkaat ilmoitti lokakuussa kehittäneensä ensimmäisenä rengasvalmistajana maailmassa uuden älyrengasjärjestelmän, jonka avulla autoilija saa tulevaisuudessa joko matkapuhelimeensa tai auton ajotietokoneeseen reaaliaikaista tietoa rengaspaineista. Nokian Renkaat omistaa tuoteoikeudet, ja järjestelmälle on haettu patenttia.

Nokian Renkaiden älyrengasprojekti etenee toimivaksi järjestelmäksi samaan tahtiin kuin tarvittava teknologiaympäristö kehittyy.

Älyrengasjärjestelmä merkitsee Nokian Renkaille uutta teknologista ja liiketoiminnallista aluevaltausta. Yhtiö aikoo kaupallistaa ja globalisoida järjestelmän vuoden 2001 aikana. Yhteistyökumppaneiden valinta eri sovellusalueille on käynnissä. Ensimmäiset älyrengasjärjestelmän kaupalliset sovellukset toteutetaan kuorma-auton-, pakettiauton- ja korkean nopeusluokan henkilöautonrenkaissa. Älyrengasjärjestelmää on kehitetty yhteistyössä Flextronics Internationalin, Nokian, Tekesin, VTI Hamlinin ja VTT:n kanssa.

NÄKYMÄT VUODELLE 2001

Noin 1-2 % kasvu näyttää edelleen jatkuvan maailmanlaajuisilla rengasmarkkinoilla. Tietyillä tuotealueilla kysyntä kasvaa kuitenkin huomattavasti enemmän kuin rengasmarkkina yleisesti. Kasvualueita ovat henkilöauton korkean nopeusluokan kesä- ja talvirenkaat, raskaat radial-rakenteiset erikoisrenkaat sekä light truck- ja SUV-renkaat (Sport Utility Vechicle). Nokian Renkaat keskittyy näihin kasvusegmentteihin ja tavoittelee selvästi alaa korkeampaa eli yli 10% myynnin kasvua vuonna 2001.

Raaka-ainehintojen arvioidaan edelleen nousevan alkuvuodesta. Nokian Renkaat ennakoi raaka-ainekustannustensa nousevan keskimäärin 10 % edellisvuodesta vuoden 2001 aikana. Alkukesästä 2001 käyttöön otettava sekoitusosaston laajennus poistaa tarpeen ostaa kumisekoituksia talon ulkopuolelta ja pienentää näiltä osin raaka-ainekustannuksia.

Vuoden 2000 tulostason saavuttaminen ensimmäisen vuosineljänneksen aikana on haasteellista. Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana kysyntä rengasmarkkinoilla on yleisesti vähäistä, mutta myynnistä riippumattomat kiinteät kustannukset rasittavat tasaisesti kannattavuutta koko vuoden ajan. Kustannusrakenne on vuoden 2000 yritysostojen seurauksena edellisvuotta raskaampi ensimmäisellä vuosipuoliskolla.

Koko vuoden osalta yhtiön tuloksentekokyky on edellisvuotta parempi. Tuotantotaso on noussut ja tuottavuus selvästi parantunut edellisvuodesta. Renkaiden hintoja korotettiin loppuvuodesta. Rengasketjussa tuotevalikoimaa selkeytettiin ja organisaatiota virtaviivaistettiin. Tuotevalikoimassa on runsaasti korkeakatteisia erikoistuotteita, ja uusia tuotteita on tulossa markkinoille myös kuluvan vuoden aikana. Lisäksi raskaiden renkaiden sopimusvalmistus sujuu viime vuotta paremmin.

Kassavirta ja pääoman tuottoaste on nostettu osakekohtaisen tuloksen rinnalle päämittareiksi ohjaamaan toiminnan tehostamista ja kannattavuuden parantamista. Investointien osalta päätavoitteena on jo tehtyjen investointien täysimääräinen hyödyntäminen. Vuoden 2001 investoinnit ovat 56 milj. euroa, josta noin 85 % suuntautuu tuotannon kone- ja laitehankintoihin.

Nokian Renkailla on hyvät edellytykset saavuttaa yli 10 % myynnin kasvu sekä edellisvuotta parempi tulos vuonna 2001.


 KONSERNIN TULOSLASKELMA					7/8
Miljoonina euroina 10-12/00 10-12/99 1-12/00 1-12/99 Muutos-%
Liikevaihto 139,8 123,6 398,5 322,6 23,5
Liiketoiminnan kulut 104,6 93,5 330,1 260,7 26,6
Poistot 7,7 6,4 28,9 19,8 46,5
Liikevoitto 27,6 23,7 39,4 42,1 -6,4
Rahoitustuotot
ja -kulut -5,1 -1,8 -12,3 -6,2 98,0
Tulos ennen satunnai-
sia eriä ja veroja 22,5 22,0 27,2 35,9 -24,3
Satunnaiset erät 0,0 -0,4 0,0 -0,4
Tilikauden verot 1) 5,4 5,7 7,4 9,8 -25,0
Vähemmistöosuus 0,0 0,0 0,0 0,0
Tilikauden tulos 17,1 15,8 19,8 25,7 -22,8

KONSERNITASE 31.12.00 31.12.99
Aineettomat hyödykkeet 11,5 8,9
Konserniliikearvo 50,2 50,7
Aineelliset hyödykkeet 190,1 154,1
Sijoitukset 0,4 0,7
Vaihto-omaisuus 81,3 68,4
Saamiset 116,5 94,9
Rahoitusvarat 14,0 14,3

Oma pääoma 131,3 121,0
Pääomalaina 36,0 0,0
Vähemmistöosuus 0,0 0,1
Pitkäaikaiset velat
korolliset 125,7 127,5
korottomat 18,1 16,6
Lyhytaikaiset velat
korolliset 70,4 57,2
korottomat 82,5 69,4

Taseen loppusumma 464,0 391,8

Korollinen nettovelka 182,1 170,4
Investoinnit 67,5 85,7
Henkilöstö keskimäärin 2 462 2 023

TUNNUSLUVUT 31.12.00 31.12.99 Muutos-%
Tulos/osake, euro 1,88 2,51 -25,2
Omavaraisuusaste, % 2) 36,1 30,9
Omavaraisuusaste, % 28,3 30,9
Gearing, % 2) 108,9 140,6
Oma pääoma/osake, mk 2) 15,81 11,47 37,8

Osakkeiden
lukumäärä (1 000 kpl) 10 582 10 545

1)Katsauskauden verojen laskentaperusteena on käytetty
katsauskauden tulosta vastaavaa veroa.
2) pääomalaina omassa pääomassa




8/8
TOIMIALAERITTELY 1-12/00 1-12/99 Muutos-%
Liikevaihto
Valmistustoiminta 260,8 237,1 10,0
Rengasketju 176,5 100,6 75,4

Liiketulos
Valmistustoiminta 43,0 38,5 11,8
Rengasketju -1,7 4,5 -137,8

VASTUUSITOUMUKSET Miljoonina euroina
OMASTA VELASTA
Kiinteistökiinnitykset 1,4 7,4
Yrityskiinnitykset 0,0 11,4
Pantit 0,1 0,1
Takaukset 4,7 1,2
Velat, joiden vakuudeksi on annettu
kiinnityksiä tai pantteja 3,6 6,5

MUIDEN PUOLESTA
Takaukset 0,0 0,0
MUUT OMAT VASTUUT
Leasing- ja vuokra-
vastuut 16,9 3,0
Lunastussitoumukset 5,3 5,1

KORKOJOHDANNAISET
Koronvaihtosopimukset
Käypä arvo 0,0 0,3
Kohde-etuuksien arvo 8,4 8,4
Optiosopimukset
Käypä arvo 0,0 0,0
Kohde-etuuksien arvo 5,0 5,0

VALUUTTAJOHDANNAISET
Termiinisopimukset
Käypä arvo 1,5 -1,3
Kohde-etuuksien arvo 58,5 58,4

Optiosopimukset, ostetut
Käypä arvo 0,0 0,1
Kohde-etuuksien arvo 0,0 7,0
Optiosopimukset, asetetut
Käypä arvo 0,0 -0,2
Kohde-etuuksien arvo 2,0 11,0



Valuuttajohdannaisia käytetään konsernin nettovaluutta-aseman suo-
jaustarkoituksessa. Valuuttajohdannaisten markkina-arvo on kirjattu tulokseen lukuunottamatta tilauskantaan ja budjetoituun nettopositioon kohdistuvia suojauksia, jotka kirjataan tulosvaikutteisesti kassavirran toteutuessa.

NOKIAN RENKAAT OYJ

Raila Hietala-Hellman
viestintäjohtaja

Lisätietoja: toimitusjohtaja Kim Gran, puh. (03) 340 7336.
Jakelu: HEX ja keskeiset tiedotusvälineet