Usein kysyttyä katupölystä ja sen torjunnasta 

Kysy katupölystä ja sen torjunnasta tästä. Kaikki saamamme kysymykset käsitellään huolella ja osa niistä julkaistaan kaikkien luettavaksi. Julkaistavat tekstit tulevat sivulle käsittelemättöminä, mutta jätämme niistä pois kysymyksen lähettäneen henkilö-  ja yhteystiedot. 

Renkaat ja katupöly

Mistä katupöly syntyy?
Katupölyn syntymiseen vaikuttavat monet tekijät, joista merkittävimmät ovat katujen hiekoitus ja katujen kunnossapito erityisesti talven jälkeen. Muita tekijöitä ovat muun muassa katujen kosteus, tuulen nopeus, ilman lämpötila, tien päällystemateriaali, liikenne ja ajoneuvojen ajonopeus.

Miten katupölyä voidaan vähentää?
Katupölyä saadaan vähennettyä monin eri keinoin. Merkittävin niistä on katujen kunnossapito ja siivous. Myös sillä, miten ja kuinka paljon katuja hiekoitetaan on merkittävä vaikutus katupölyn muodostumiseen. Keliolosuhteet vaikuttavat ilmassa olevan pölyn määrään ja leviämiseen, mutta siihen on vaikea vaikuttaa. Pölyn määrää voidaan kuitenkin silloinkin rajoittaa esimerkiksi laskemalla ajonopeuksia.

Aiheuttavatko nastarenkaat katupölyä?
Nastarenkaat ovat yksi tekijä, joka vaikuttaa katupölyn syntymiseen. Nastarenkaita on kuitenkin kehitetty viimevuosina entistä ympäristöystävällisimmiksi ja siten entistä vähemmän katupölyä aiheuttaviksi. Katupölyn vähentämisessä tulisi keskittyä siihen, miten ja kuinka paljon katuja hiekoitetaan sekä katujen kunnossapitoon erityisesti talven jälkeen. Muita katupölyn syntyyn vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa katujen kosteus, tuulen nopeus, ilman lämpötila, tien päällystemateriaali, liikenne ja ajoneuvojen ajonopeus.

Mitä rengasvalmistajat ovat tehneet katupölyn vähentämiseksi?
Rengasvalmistajat tekevät jatkuvasti laajamittaista kehitystyötä, jonka ansiosta nastarenkaat aiheuttavat entistä vähemmän katupölyä. Myös kesällä  2013 voimaan tullut maailman tiukin nastarengaslainsäädäntö asettaa vaatimuksia, joiden ansiosta tulevaisuuden nastarenkaat kuluttavat maantietä vieläkin vähemmän, ovat hiljaisempia ja vähentävät entisestään myös katupölyn määrää. Uuden nastalainsäädännön mukaiset nastarenkaat kuluttavat tien pintaa noin neljänneksen aikaisempaa vähemmän (Autonrengasliitto 2013).

Vähenisikö katupöly, jos autoilijat käyttäisivät vain ns. kitkarenkaita?
Pelkkien kitkarenkaiden käyttö ei juurikaan vähentäisi katupölyä, koska nykyiset nastarenkaat ovat pitkälle kehitettyjä huomioimaan nastojen vaikutus katupölyn muodostumiseen. Jos kaikki autoilijat käyttäisivät kitkarenkaita, se merkitsisi todennäköisesti hiekoitushiekan ja sitä kautta myös katupölyn määrän lisääntymistä. Lisäksi karhennus ja pito risteysalueille tulisi löytää joka tapauksessa hiekoittamalla. Keski-Euroopan suurissa kaupungeissa tehdyt viimeaikaiset tutkimukset ja niiden esimerkiksi Helsinkiin tehdyt vertailut vahvistavat, että pelkkien kitkarenkaiden käyttö ei vähennä terveydelle vaarallisten hiukkasten pitoisuuksia. Euroopan ympäristöviraston vuosiraportin mukaan Suomessa on vähemmän ilmansaasteita kuin Manner-Euroopassa, Suomen kaupungeissa kärsitään etenkin keväisin katupölystä, mutta katupöly on kooltaan sen verran suurta, että sitä ei pidetä terveydelle aivan yhtä vaarallisena kuin pienhiukkasia. Vuonna 2012 .pienhiukkasten EU-raja-arvot eivät Suomessa ylittyneet missään osassa maata. Tutkimusten mukaan kitkarenkaat nostavat katupölyä ajoalustasta jopa enemmän kuin nastarenkaat. Tulee myös muistaa, että nastallinen talvirengas on turvallisempi vaihtoehto tietyissä talviolosuhteissa, kuten jäisellä ja märällä tiellä, kuin esimerkiksi nastaton talvirengas eli ns. kitkarengas.

Miksi joissakin yhteyksissä väitetään, että katupöly aiheuttaa kuolemia?
Tutkimuksissa on havaittu, että katupöly voi olla yksi taustatekijä vakavasti sairaiden kuolemantapauksissa, ei tosin kuolemien aiheuttaja.

Ovatko renkaiden valmistuksessa käytetyt raaka-aineet vaarallisia terveydelle?
Rengasvalmistuksen raaka-aineita ovat mm. luonnonkumi, synteettinen kumi, vahvikemateriaalit eli koordit, noki ja erilaiset kemikaalit. Raaka-aineista noin puolet on öljypohjaisia. Edelläkävijänä Nokian Renkaat ei käytä omassa tuotannossaan mitään myrkyllisiksi tai syöpävaarallisiksi luokiteltuja raaka-aineita. Käytön jälkeen ympäristöystävällisen renkaan elinkaari päättyy esimerkiksi rengasmurskeena maanrakennukseen.

Ovatko karkeammat PM10-hiukkaset vaarallisia terveydelle?
Työ- ja ympäristöterveyden professori Bertil Forsberg (2013) Uumajan yliopistosta sanoo, että tutkijat eivät pidä karkeita PM10-hiukkasia suurimpana vaarana terveydelle, vaan esimerkiksi nokihiukkaset, metallit ja tietyt hiilivedyt ovat huomattavasti vaarallisempia. Etenkin keväisin Suomessa kaupunkilaisia vaivaava katupöly on kooltaan tätä suurempaa hiukkasta (ns. hengitettävät hiukkaset PM10). Suuremmat hiukkaset takertuvat ja jäävät yleensä ylempiin hengitysteihin.

Myös Euroopan ympäristövirasto (EEA 2013) arvioi, että suurimman riskin eurooppalaisille aiheuttavat pienhiukkaset (PM2.5) erityisesti kaupunkialueilla. Pienhiukkaset ovat haitallisia ihmisille, sillä mikroskooppisen pieninä ne voivat tunkeutua hengitysilman mukana keuhkoihin ja jopa verenkiertoon asti ja voivat aiheuttaa muun muassa hengitysvaikeuksia sekä hengitys- ja sydänsairaiden ennenaikaisia kuolemia. EU:n kaupunkiväestöstä jopa lähes joka kolmas asuu alueilla, joissa pienhiukkasten pitoisuus ylittää ihmisten terveyden suojelemiseksi asetetun EU:n raja-arvon. Ilmatieteen laitoksen kunnilta kokoamien ilmanlaadun seurantatietojen mukaan Suomessa vuonna 2012 tämä raja-arvo ei ylittynyt missään osassa maata. Pienhiukkasten pitoisuudet alittivat kaikilla mittauspaikoilla jopa Maailman terveysjärjestön WHO:n asettaman huomattavasti tiukemman suosituksen. Euroopan kaupunkiväestöstä vain kymmenesosa nauttii näin puhtaasta ilmasta.

Karkeiden hiukkasten halkaisija on yli 10 mikrometriä (μm). Karkeat hiukkaset ovat pääosin katupölyä tai tuulen mukana kulkeutuvia maaperähiukkasia. Ne aiheuttavat tyypillisesti ärsytysoireita, kuten nuhaa ja yskää sekä kurkun ja silmien kutinaa.

Suuri osa katupölystä on ns. hengitettäviä pienhiukkasia, joiden halkaisija on alle 10 mikrometriä. Niitä muodostuu tienpinnan, hiekoitusmateriaalien, renkaiden ja jarrujen kulumisesta sekä tuulen ja renkaiden mukana esimerkiksi rakennustyömailta kulkeutuvista hiukkasista. Hengitettäviä pienhiukkasia on ilmassa erityisen paljon keväällä. Tällöin talven aikana kertyneet hiukkaset nousevat kuivuvilta kaduilta ilmaan liikenteen ja tuulen mukana. Osa katupölystä on PM2.5-pienhiukkasia, joiden halkaisija on alle 2,5 mikrometriä. Pienhiukkaset ovat meillä pääasiassa peräisin pakokaasuista, puunpoltosta ja kaukokulkeumasta maamme rajojen ulkopuolelta.

PM10-pitoisuudet eivät ole juuri laskeneet Uppsalassakaan
Uppsalassa on nastarenkaiden käyttö ollut kielletty vuodesta 2010 lähtien. Silti eivät PM10-pitoisuudet ole juuri laskeneet. Päinvastoin hiukkasmäärä kääntyi jälleen nousuun talvikaudella 2012/2013, käy ilmi raportista ”Effekter av dubbdäcksförbudet på Kungsgatan 1 oktober 2012 – 15 april 2013”, jonka Uppsalan kunnan yhteiskuntakehityksen konttori (kontoret för samhällsutveckling) on tehnyt. Lisäksi on liikenne kadulla laskenut noin 30 prosenttia ja se on nyt alhaisimmalla tasolla sitten 1950-luvun, mutta silti PM10-pitoisuudet siis nousevat. Raportista käy myös ilmi, että talvikaudella 2012/2013 levitettiin Uppsalan kaduille noin 30 000 tonnia hiekoitushiekkaa, kun aikaisempina talvina määrä on ollut noin 13 000 tonnia.

Sivun alkuun

Renkaat ja liikenneturvallisuus

Sivun alkuun

Lisääntyisivätkö onnettomuudet, jos autoilijat siirtyisivät pelkästään nastattomien talvirenkaiden eli ns. kitkarenkaiden käyttöön?
Siirtyminen pelkkien ns. kitkarenkaiden käyttöön saattaisi lisätä merkittävästi onnettomuuksien määrää talviolosuhteissa. Kitkarenkaiden osuus rengasriskin sisältäneissä kuolonkolareissa korostuu suhteessa niiden osuuteen talviliikenteessä. Henkilöautoa ajaneista aiheuttajakuljettajista 21 prosentilla oli autossaan kitkarenkaat ja vastaavasti 63 prosentilla nastarenkaat (VALT, Liikenneonnettomuudet 2000-2011).

Malmivuon (2012) laskelmien mukaan kitkarenkaiden käyttöasteen kaksinkertaistaminen Helsingissä (24 % -> 48 %) lisäisi tilastoituja henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia noin 10-60 kappaletta vuodessa. Koska tilastoidut onnettomuudet ovat vain viidesosa todellisista, todellinen onnettomuuslisäys olisi noin 50-300 kappaletta vuodessa. On todennäköistä, että kitkarenkaisiin siirtyvät kuljettajat tuskin liikkuisivat vain Helsingissä ja Helsinkiin johtavilla valtateillä. Uudellamaalla joka viides onnettomuus tapahtuu jääkelillä (lokakuu-maaliskuu, talvikausi 2010-2011).

Ruotsin liikennevirasto Trafikverket on tutkimuksissaan (2010) saanut tuloksia, että kitkarenkaisiin verrattuna nastarenkaat vähentävät kuolemaan johtavien onnettomuuksien määrää 42 prosentilla autoissa, joissa ei ole ABS-jarruja ja luistonestojärjestelmää. Myös jalankulkijoiden liukastumisonnettomuudet suojateillä kasvaisivat.

Kuinka helposti liikennekäyttäytymiseen voidaan vaikuttaa, jos yhä useampi siirtyisi käyttämään nastarenkaiden sijaan kitkarenkaita?
Tutkimusten mukaan kitkarenkailla ajavat eivät sopeuta ajonopeuttaan, vaan ajonopeudet pysyvät lähes samalla tasolla kuin nastarenkailla - tämä yhdistettynä siihen, että kuljettajat tunnistavat huonosti kelin liukkauden sekä pidempiin jarrutusmatkoihin ja heikompaan pitoon ei edesauta liikenneturvallisuutta vaan heikentää sitä. Kitkarengaskuljettajien ajonopeudet palaavat pääosin samalle tasolle kuin alkutilanteessa nastarenkailla jo toisena talvena kitkarenkaiden käyttöönoton jälkeen (Mäkinen 1994). Malmivuon (2012) mukaan kitkarengas-kuljettajat sopeuttavat jonkin verran nopeuksiaan talvikeleillä erityisesti kaarteissa, mutta sopeutus ei todennäköisesti kokonaan kata rengasominaisuuksien eroista syntyvää riskitason nousua. (Elvik&Kaminska 2011, Heinijoki 1994, Malmivuo 2012, Mäkinen 1994.)

Pitäisikö nastarenkaiden käyttöä rajoittaa?
Käyttöä on jo rajoitettu Pohjoismaissa. Esimerkiksi Suomessa nastarenkaita saa käyttää marraskuun alusta maaliskuun loppuun tai pääsiäisen jälkeiseen maanantaihin. Nastan tienkuluma ja paino on jo nyt tarkkaan säännelty, ja kehitystä tullaan ohjaamaan lisää uudella asetuksella vuonna 2013. Nastarenkaiden käyttö parantaa liikenneturvallisuutta talviolosuhteissa. Nastarenkaiden käyttöä ei saisi rajoittaa lisää, vaan jokaisella pitää olla mahdollisuus valita, ajaako hän nastallisilla vai nastattomilla talvirenkailla.

Pitäisikö nastarenkaiden käyttäjille asettaa käyttövero?
Nastarenkaiden käyttö parantaa liikenneturvallisuutta talviolosuhteissa. Nastarenkaiden käytölle ei siten saisi asettaa minkäänlaisia maksuja, vaan jokaisella pitää olla mahdollisuus valita, ajaako hän nastallisilla vai nastattomilla talvirenkailla. Mahdolliseen käyttöveroon liittyy ongelmia ja todennäköisesti se kohtelisi epätasa-arvoisesti erityyppisiä autoilijoita.

Pitäisikö nastarenkaiden käyttöaikaa lyhentää?
Ei pitäisi. Nastarenkaita saa käyttää marraskuun alusta maaliskuun loppuun tai pääsiäisen jälkeiseen maanantaihin. Käyttöaikaa ei tulisi tästä lyhentää. Kuten tähänkin saakka laki mahdollistaa harkinnan ja nastarenkaita voi käyttää muunakin aikana, jos sää tai keli sitä edellyttävät. Harkinnanvarainen ja mahdollisesti pidempi käyttöaika on tarpeen varsinkin pohjoisimmassa Suomessa ja sinne keväällä matkaaville. Tämä muutos parantaisi turvallisuutta.

Kummat renkaat, nastalliset vai nastattomat talvirenkaat eli ns. kitkarenkaat, ovat paremmat talviolosuhteisiin?
Jokaisella tulisi olla mahdollisuus valita renkaat, jotka hän arvioi sopivan parhaiten omaan ajokokemukseen, ajotyyliin, ja niihin ajo-olosuhteisiin, joissa autolla ajaa. Nastarengas on varmempi ja turvallisempi vaihtoehto nopeasti muuttuvissa talviolosuhteissa, koska se tasaa kelivaihteluja paremmin. Autolehtien testien mukaan nastarenkaiden pito on parempi jäisellä, märällä ja kuivalla tiellä. Kitkarenkaan etuja ovat ajomukavuuden lisäksi sen joustavuus vaihtoajankohdan suhteen. Kitkarenkaat voi asentaa autoon syksyllä hyvissä ajoin ennen liukkaiden talvikelien alkamista. Kitkarenkaat lisäävät ajoturvallisuutta myös keväällä, jolloin lämpötilat vaihtelevat yllättävänkin nopeasti.

Mihin renkaiden valinnassa tulisi kiinnittää huomiota?
Tärkeää renkaiden valinnassa on kiinnittää huomiota siihen, että ne sopivat omaan ajotyyliin ja ajokokemukseen. Samoin kannattaa huomioida, minkälaisissa keliolosuhteissa talvella pääasiassa autoilee. Nastarenkaat ovat paras valinta jäiselle tielle ja vaihteleviin keliolosuhteisiin.

Nokian Renkaat selvitti ulkopuolisen tutkimuslaitoksen avulla keväällä 2012, mitä suomalaiset autoilijat pitävät talvirenkaiden tärkeimpänä ominaisuutena. Tutkimuksen mukaan suomalaiset odottavat talvirenkailtaan erityisesti hyvää pitoa jäisellä tiellä. Tutkimukseen vastanneista autoilijoista tai rengasvalinnassa mukana olevista henkilöistä 63 % ilmoitti ensisijaisesti arvostavansa hyvää pitoa jäisellä tiellä, Nastarenkailla on paras pito jäisellä tiellä.

Suosittelevatko viranomaiset nasta- vai kitkarenkaiden käyttöä talviolosuhteissa?
Viranomaiset pyrkivät välttämään voimakasta kantaa eri rengastyyppien puolesta tai vastaan. Liikenneturvallisuusvirasto Trafi on kuitenkin hiljattain (17.10.2012) ottanut seuraavan kannan: ”Trafi painottaa, että varman päälle pelaavan tai ajotaidoistaan hieman epävarman kuljettajan kannattaa liikenneturvallisuusnäkökulmasta katsottuna aina valita nastarenkaat. Nasta- ja kitkarenkaiden paremmuus on monimutkainen asia ympäristön ja liikenneturvallisuuden kannalta. Valinnassa käyttötarkoitus ratkaisee paljon. Lumisilla teillä kitka- ja nastarenkaiden pito on tasoissa, jäisellä tai märällä tiellä nastat ovat paremmat. Renkaiden laatuun tulee kuitenkin kiinnittää huomiota.”

Sivun alkuun

Renkaiden kehitystyö ja ympäristöystävällisyys

Sivun alkuun

Miten talvirenkaiden ympäristöystävällisyys on parantunut viime vuosina?
Talvirenkaiden ympäristöystävällisyys on parantunut huomattavasti viime vuosina, kun rengasteknologia on huomioinut pohjoiset olosuhteet. Talvirenkaiden rakenteiden, kumisekoitusten ja nastateknologian kehittyminen ovat merkinneet pidoltaan parempien, vähemmän teitä kuluttavien ja vierintävastukseltaan alhaisempien talvirenkaiden esiinmarssia. Tärkeä tekijä oli myös luopua syöpävaaralliseksi luokiteltujen korkea-aromaattisten öljyjen käytöstä renkaiden valmistuksessa EU:n alueella. Nykyaikainen nasta- ja rengasteknologia on vähentänyt merkittävästi tienkulumaa ja siten pienentänyt huomattavasti myös hiukkaspäästöjä. Tutkimusten mukaan nastan paino on tärkeimpiä teitä kuluttavia tekijöitä. Pelkästään yksittäinen merkittävä tuoteparannus eli nastan painon pieneneminen kolmasosaan on VTT:n tutkimuksen (2008) mukaan vähentänyt tienkulumaa noin 70 % aikaisempaan verrattuna.

Miten uudet rengasmääräykset vaikuttavat nastarenkaiden ympäristöystävällisyyteen?
Uudet rengasmääräykset jatkavat ja ohjaavat jo käynnissä olevaa kehitystyötä. Kesällä 2013 voimaan tullut nastarenkaita koskeva asetus tehostaa entisestään liikenneturvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä, uusissa nastarenkaissa arvioidaan olevan jopa neljänneksen pienempi teiden kuluttavuus kuin aiemmissa. Samalla myös renkaiden ohiajomelu tulee pienenemään.

Ovatko talvirenkaiden turvallisuus ja ympäristöystävällisyys ristiriidassa keskenään?
Nykyiset laadukkaat talvirenkaat ovat sekä ympäristöystävällisiä että turvallisia. Rengasvalmistajien ensisijainen tavoite on kehittää turvallisia renkaita, jotka ovat myös ympäristöystävällisiä. Merkittävän viitekehyksen tälle työlle antaa myös voimassaoleva lainsäädäntö ja sitä vahvistaa entisestään uusi nasta-asetus joka koskee nastarenkaita, jotka on valmistettu 1. heinäkuuta 2013 jälkeen.

Mikä merkitys ajotavalla on ympäristöystävällisyyteen?
Ajotapa on olennainen osa ympäristöystävällisyyttä. Renkaan elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista suurin osa muodostuu renkaan käytön aikana. Käytön aikaisista ympäristövaikutuksista merkittävin on ajoneuvon polttoaineen kulutus. Taloudellista ajotapaa noudattamalla voidaan päästä 10–20 prosentin säästöihin polttoaineen kulutuksessa välttämällä mm. äkkijarrutuksia ja -kiihdytyksiä. Voimakkaat kiihdytykset ja jarrutukset kuluttavat myös teitä enemmän. Valitsemalla alhaisen vierintävastuksen renkaan ja huolehtimalla oikeista rengaspaineista, autoilija voi säästää jopa 0,5 litraa polttoainetta/100 km ja samalla alentaa CO2-päästöjä noin 12 g/km.

Miten Nokian Renkaat suhtautuu nastarenkaiden ja kitkarenkaiden käyttämiseen?
Nokian Renkaiden kantava ajatus on helpottaa ihmisten turvallista liikkumista. Yhtiö kehittää yhä turvallisempia ja ympäristöystävällisempiä renkaita sekä nastallisia että nastattomia. On tärkeää, että katupölyn vähentämiseksi tehdään kaikki mahdollinen, mitä liikenneturvallisuutta vaarantamatta voidaan tehdä.

Sivun alkuun

Nastarengaskokemuksia muualta

Sivun alkuun

Miksi Ruotsissa on päädytty rajoittamaan nastarenkaiden käyttöä?
Ruotsalaiset päättäjät näkevät nastarenkaat yhdeksi suurimmista PM10-hiukkasten aiheuttajista. Tämä kanta perustuu pitkälti mm. Ruotsin VTI:n (Väg- och Trafikforskningsinstitutet) tekemiin tutkimuksiin, jotka eivät kuitenkaan osoita kuinka suuri nastarenkaiden aiheuttama hiukkaspitoisuus on kokonaispitoisuuksista. Nastarenkaat on joka tapauksessa leimattu tämän vajavaisen tutkimustiedon pohjalta Ruotsissa suurimmaksi syylliseksi hiukkasten syntyyn ja siksi suuri osa päättäjien toimenpiteistä Ruotsissa tähtää nastarenkaiden käytön vähentämiseen suurimmissa kaupungeissa.

Mm. Tukholmassa, Göteborgissa ja Uppsalassa on neljänä talvena (2010/2011, 2011/2012, 2012/2013 ja 2013/2014) kielletty nastarenkaiden käyttö tietyillä kaduilla, joilla PM10 hiukkaspäästöt ylittävät EU:n raja-arvon. Tukholmassa tämä katu on Hornsgatan. Vireillä on myös esityksiä, että nastarenkaiden käytölle tulisi asettaa maksu tai vero.

Onko Tukholmassa toteutettu nastarenkaiden käyttökielto Hornsgatanilla vähentänyt hiukkaspäästöjä?
Hornsgatanilla hiukkaspäästöt ovat olleet perinteisesti korkeimmat Tukholmassa. Päästöt ovat viime vuosina laskeneet, mutta EU:n raja-arvo ylitetään silti jatkuvasti, 27 kertaa talvikaudella 2011/2012. Päästöjen vähentämiseksi kiellettiin Hornsgatanilla nastarenkaiden käyttö vuonna 2010. Esimerkiksi vilkkaasti liikennöidyllä Sevavägenillä raja-arvo ylitettiin 24 kertaa, eli harvemmin kuin Hornsgatanilla, vaikka nastarenkaiden käyttö on sallittu Sveavägenillä. Tukholmassa on hiukkaspäästöjä pyritty vähentämään myös tehokkailla puhdistusmenetelmillä kuten lakaisulla, pesulla ja ns. CMA-käsittelyllä, joka tehokkaasti sitoo pölyhiukkaset toisiinsa ja päällysteen pintaan. Nastarenkaiden kieltämisen jälkeen liikenne kadulla väheni noin 15 % ja nastarenkaiden käyttöaste väheni noin 70-80 prosentista (2010) noin 30 prosenttiin (2011).

Talvikaudella 2011/2012 erityisesti CMA-käsittelyn todettiin vähentäneen PM10-hiukkasia jopa noin 33 % aikaisempaan, kun käsittelystä oli kulunut 12 tuntia. Nastarengaskiellon ja nastarenkaiden käyttöajan rajoittamisen arvioidaan vähentäneen PM10-päästöjä Hornsgatanilla noin 25 % vuonna 2011. Mahdollisesti suurin tekijä hiukkasten vähenemiseen olivat kuitenkin runsaslumiset talvet vuosina 2011 ja 2012. Hornsgatan oli lumen peitossa usean kuukauden ajan kumpanakin talvena ja keväällä lumen sulaminen piti kadun kosteana, mikä sitoi hiukkasia ja esti pölyn leviämisen ilmaan yhtä suuressa määrin kuin vähälumisimpina talvina. (Johansson 2011, Gustafsson 2013).

Nastarenkaiden käyttökielto ei ole merkittävästi laskenut PM10-pitoisuuksia Upsalassa. 
Nastarenkailla ajo on vuodesta 2010 lähtien ollut kiellettyä Kungsgatanilla, Upsalassa, mutta siitä huolimatta eivät PM10-hiukkaspitoisuudet ole merkittävästi laskeneet. Päinvastoin ne lisääntyivät jälleen talvikaudella 2012/2013. Tämä selviää raportista ”Effekter av dubbdäcksförbudet på Kungsgatan 1 oktober 2012 – 15 april 2013” (Nastarengaskiellon vaikutukset Kungsgatanilla 1. lokakuuta 2012 – 15. huhtikuuta 2013), jonka Upsalan kunta on tehnyt. Raportista käy myös ilmi, että liikenne kadulla on vähentynyt  30 prosenttia, alhaisin luku sitten 1950-luvun, mutta siitä huolimatta PM10-hiukkaspitoisuudet ovat jälleen nousussa. Raportin mukaan Upsalan kaduille levitettiin 30 000 tonnia hiekoitushiekkaa talvikaudella 2012/2013, mikä on huomattavasti normaalia enemmän. Aikaisempina talvina määrä on ollut noin 13 000 tonnia. http://www.unt.se/uppsala/dubbforbud-gav-minskad-trafik--2676757.aspx

Miten nastarenkaiden myynti ja talviliikenteen turvallisuus ovat kehittyneet Ruotsissa?
Huolimatta paikallisista rajoituksista nastarenkaiden myynti on lisääntynyt Ruotsissa. Vuonna 2010 nastarenkaiden osuus oli 56 % ja vuonna 2012 osuus oli 62 % (Europool Sweden) myydyistä talvirenkaista. Ruotsissa ei tutkita vakavia, kuolemaan johtavia liikenneonnettomuuksia yhtä tarkkaan kuin Suomessa, joten tilastotietoa renkaiden merkityksestä onnettomuuksissa ei ole. Falck tiepalvelun tekemä kartoitus talvikauden 2011/2012 kolareista osoittaa, että enemmistössä kolareissa osallisena olleista autoista oli kitkarenkaat.

Japanissa nastarenkaiden käyttökielto astui voimaan 1991, mutta vuodesta 1989 lähtien nastarenkaiden käyttöä rajoitettiin paikallisilla määräyksillä. Miten tämä vaikutti liikenneturvallisuuteen?
Japanissa talviajan onnettomuudet ovat lisääntyneet samaan aikaan, kun nastarenkaiden osuus on laskenut vaikka liukkaudentorjuntatoimenpiteet moninkertaistettiin. Erityisen merkille pantavaa on, että kun nastarenkaiden osuus väheni, jalankulkijoiden liukastumisonnettomuuksien määrä kasvoi. Taustalla vaikutti nastarenkaiden karhentava vaikutus. Koska nastarenkaat eivät enää karhentaneet jäisiä ja polanteisia tienpintoja, suojateistä tuli hyvin liukkaita.

Sivun alkuun

Lähteet:

Asano, Motoki; Hirasawa, Masayuki; Oikawa, Shuichi 2000: Recent Situation of Winter Road Management and Traffic Accidents in Hokkaido. Transportation Research Record 1741. Paper No. S00 -0037. Sivut 80-89.

Elvik, Rune; Kaminska, Joanna 2011: Effects on accidents of reduced use of studded tyres in Norwegian cities. Analyses based on data for 2002-2009. TØI report 1145/2011. 46 s.

Euroopan ympäristöviraston EEA:n raportti: Air quality in Europe – 2013 report. http://www.eea.europa.eu/publications/air-quality-in-europe-2013

Gustafsson, Mats; Blomqvist, Göran; Johansson, Christer och Norman Michael 2013. Driftåtgärder mot PM10 på Hornsgatan och veavägen i Stockholm - utvärdering av vintersäsongen 2011–2012. VTI rapport 767.

Heinijoki, Heikki 1994: Kelin kokemisen, rengaskunnon ja rengastyypin vaikutus nopeuskäyttäytymiseen. Talvi ja tieliikenne -projekti. Tielaitoksen selvityksiä 19/1994. 99 s. + liitt. 60 s.

Hosotani, Naohiro 2007: Pedestrian Slip-and-Fall Accidents in Winter in Sapporo. ISCORD 2007 konferenssi. 11 s. Malmivuo, Mikko 2012: Nastarenkaiden vähentämisen liikenneturvallisuusvaikutukset. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 4/2012. 61s.

Johansson, Christer; Norman, Michael; Burman, Lars 2011. Vad dubbdäcksförbudet på Hornsgatan har betytt för luftkvaliteten, SLB rapport 2:2011.

Malmivuo, Mikko 2012: Nastarenkaiden vähentämisen liikenneturvallisuusvaikutukset. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 4/2012. 61 s.

Mäkinen, Tapani; Beilinson, Leif; Rathmayer, Rita; Wuolijoki, Arja 1994: Nastarenkaiden vaikutus matkoihin ja kuljettajien riskinottoon. Talvi ja tieliikenne -projekti. Tielaitoksen selvityksiä 64/1994. 55 s. + liite 12 s.

Suomessa voi hengittää huoletta - ilmassa vain vähän saasteita (12.11.2013)
http://yle.fi/uutiset/suomessa_voi_hengittaa_huoletta_-_ilmassa_vain_vahan_saasteita/6929518

Suomen ilmassa vain vähän saasteita (12.11.2013)
http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/1243941

Sivun alkuun

Turvallisempaa ja vihreämpää liikkumista

Tinkimätön sitoutuminen ihmisten turvalliseen ja ympäristöystävälliseen liikkumiseen ohjaa Nokian Renkaita.

Lataa infoesite