Usein kysytyt kysymykset

Renkaat ja katupöly

Mistä katupöly syntyy?

Katupölyn syntymiseen vaikuttavat monet tekijät, joista merkittävimmät ovat katujen hiekoitus ja katujen kunnossapito erityisesti talven jälkeen. Muita tekijöitä ovat muun muassa katujen kosteus, tuulen nopeus, ilman lämpötila, tien päällystemateriaalin kulumiskestävyys ja kulumismekanismi, liikenne ja ajoneuvojen ajonopeus.

Miten katupölyä voidaan vähentää?

Katupölyä saadaan vähennettyä monin eri keinoin. Merkittävin niistä on katujen kunnossapito ja siivous. Myös sillä, miten ja kuinka paljon katuja hiekoitetaan on merkittävä vaikutus katupölyn muodostumiseen. Keliolosuhteet vaikuttavat ilmassa olevan pölyn määrään ja leviämiseen, mutta siihen on vaikea vaikuttaa. Pölyn määrää voidaan kuitenkin silloinkin rajoittaa esimerkiksi laskemalla ajonopeuksia.

Aiheuttavatko nastarenkaat katupölyä?

Nastarenkaat vaikuttavat osaltaan katupölyn syntymiseen. Nastarenkaita on kuitenkin kehitetty viime vuosina entistä ympäristöystävällisemmiksi ja siten entistä vähemmän katupölyä aiheuttaviksi.

Katupölyn vähentämisessä tulisi keskittyä siihen, miten ja kuinka paljon katuja hiekoitetaan, sekä katujen kunnossapitoon erityisesti talven jälkeen. Muita katupölyn syntyyn vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa katujen kosteus, tuulen nopeus, ilman lämpötila, tien päällystemateriaali, liikenne ja ajoneuvojen ajonopeus.

Mitä rengasvalmistajat ovat tehneet katupölyn vähentämiseksi?

Rengasvalmistajat tekevät jatkuvasti laajamittaista kehitystyötä, jonka ansiosta nastarenkaat aiheuttavat entistä vähemmän katupölyä. Myös kesällä 2013 Suomessa voimaan tullut maailman tiukin nastarengaslainsäädäntö asettaa vaatimuksia, joiden ansiosta nastarenkaat kuluttavat maantietä vieläkin vähemmän, ovat hiljaisempia ja vähentävät entisestään myös katupölyn määrää. Uuden nastalainsäädännön mukaiset nastarenkaat kuluttavat tien pintaa noin neljänneksen aikaisempaa vähemmän (Autonrengasliitto 2013).

Vähenisikö katupöly, jos autoilijat käyttäisivät vain kitkarenkaita?

Pelkkien kitkarenkaiden käyttö ei juurikaan vähentäisi katupölyä, koska kitkarenkaiden yleistyvä käyttö edellyttää hiekoituksen ja suolauksen lisäämistä, ja hiekoitus on yksi merkittävimmistä katupölyn lähteistä. Nykyiset nastarenkaat ovat pitkälle kehitettyjä huomioimaan nastojen vaikutus katupölyn muodostumiseen. On myös muistettava, että nastallinen talvirengas on kitkarengasta turvallisempi vaativissa talviolosuhteissa, kuten jäisellä ja märällä tiellä.

Ovatko hengitettävät PM10-hiukkaset vaarallisia terveydelle?

Euroopan ympäristökeskus (2016)[1] ja Maailman terveysjärjestö (2013)[2] arvioivat, että suurimman riskin ihmisille aiheuttavat pienhiukkaset (PM2.5), joiden halkaisija on alle 2,5 mikrometriä, eivät hengitettävät hiukkaset, joiden halkaisija on alle 10 mikrometriä. Pienhiukkaset ovat haitallisia, sillä mikroskooppisen pieninä ne voivat tunkeutua hengitysilman mukana keuhkoihin ja jopa verenkiertoon asti ja voivat aiheuttaa muun muassa hengitysvaikeuksia sekä hengitys- ja sydänsairaiden ennenaikaisia kuolemia.

Etenkin keväisin Suomessa kaupunkilaisia vaivaava katupöly on pääosin hengitettäviä eli PM10-hiukkasia. Nämä hengitettävät hiukkaset takertuvat ja jäävät yleensä ylempiin hengitysteihin. Ne aiheuttavat tyypillisesti ärsytysoireita, kuten nuhaa ja yskää sekä kurkun ja silmien kutinaa, mutta eivät ole samalla tavoin vaarallisia kuin pienhiukkaset Monissa lehti- ja yleisönosastokirjoituksissa pienhiukkaset ja hengitettävät hiukkaset sekä niiden terveysvaikutukset ja lähteet menevät sulavasti sekaisin.

EU:n kaupunkiväestöstä jopa lähes joka kolmas asuu alueilla, joissa pienhiukkasten pitoisuus ylittää ihmisten terveyden suojelemiseksi asetetun EU:n raja-arvon. Ilmatieteen laitoksen kunnilta kokoamien ilmanlaadun seurantatietojen mukaan Suomessa pienhiukkasten pitoisuus ei ole ollut ongelma, vaan pitoisuudet ovat yleensä alle puolet EU:n raja-arvoista. EU:n raja-arvoja tiukempi WHO:n pienhiukkasten ohjearvo ei ole ylittynyt Suomessa useaan vuoteen.

Renkaat ja liikenneturvallisuus

Lisääntyisivätkö onnettomuudet, jos autoilijat siirtyisivät pelkästään kitkarenkaiden käyttöön? 
Siirtyminen pelkkien kitkarenkaiden käyttöön saattaisi lisätä merkittävästi onnettomuuksien määrää talviolosuhteissa. Kitkarenkaiden osuus rengasriskin sisältäneissä kuolonkolareissa korostuu suhteessa niiden osuuteen talviliikenteessä. VTT:n (2014)[3] tutkimuksen mukaan 21 prosentilla onnettomuuden aiheuttaneista kuljettajista ajoi kitkarenkailla, vaikka vain 11 prosenttia kaikista kuljettajista käytti kitkarenkaita. Lisäksi nastarenkaat karhentavat jäistä tienpintaa, minkä takia tienpinnan kitkataso on parempi myös kitkarenkailla ajaville autoille. Jos nastarenkaiden määrä liikenteessä putoaisi alle 50 prosentin, kitkataso laskisi merkittävästi.[4]

Liikenneturvallisuustutkija Mikko Malmivuon (2012)[5] laskelmien mukaan kitkarenkaiden käyttöasteen kaksinkertaistaminen Helsingissä (24 % -> 48 %) lisäisi tilastoituja henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia noin 10–60 kappaletta vuodessa. Koska tilastoidut onnettomuudet ovat vain noin viidesosa todellisista, todellinen onnettomuuslisäys olisi noin 50–300 kappaletta vuodessa. On todennäköistä, että kitkarenkaisiin siirtyvät kuljettajat liikkuisivat myös muualla kuin Helsingissä ja Helsinkiin johtavilla valtateillä. Vajaa neljännes onnettomuuksista tapahtuu lumisella tai jäisellä kelillä.[6]

Ruotsin liikennevirasto Trafikverket suosittelee nastarenkaiden käyttöä autoissa, joissa ei ole ABS-jarruja. Viraston tekemien tutkimusten mukaan kitkarenkaisiin verrattuna nastarenkaat vähentävät kuolemaan johtavien onnettomuuksien määrää 42 prosentilla autoissa, joissa ei ole ABS-jarruja ja luistonestojärjestelmää. Myös jalankulkijoiden liukastumisonnettomuudet suojateillä kasvaisivat, jos autoilijat siirtyisivät pelkästään kitkarenkaiden käyttöön.

Pitäisikö nastarenkaiden käyttöä rajoittaa?

Käyttöä on jo rajoitettu Pohjoismaissa. Esimerkiksi Suomessa nastarenkaita saa käyttää marraskuun alusta maaliskuun loppuun tai pääsiäisen jälkeiseen maanantaihin. Nastan paino ja sen aiheuttama tienkuluma ovat tarkkaan säänneltyjä. Nastarenkaiden käyttö parantaa liikenneturvallisuutta talviolosuhteissa. Nastarenkaiden käyttöä ei saisi rajoittaa lisää, vaan jokaisella tulisi olla oikeus valita itselleen parhaiten soveltuvat talvirenkaat.

Nokian Renkaiden lokakuussa 2016 teettämän kyselytutkimuksen (TNS Gallup) mukaan 90,7 % helsinkiläisistä kannattaa katupölyn vähentämiseksi muita keinoja kuin nastarenkaiden käytön vähentämistä. Eniten kannatusta saivat katujen puhdistuskertojen määrän lisääminen katupölyaikana (19,1 %), katujen puhdistuksen aloittaminen nykyistä aikaisemmin (15,3 %), uusien puhdistusteknologioiden käyttöönotto ja pölynsidontakeinojen kehittäminen (14,6 %) ja hiekoituksen vähentäminen (10,4 %). Jopa vähimmäisvaatimusten asettaminen asfaltissa käytettävien kivimurskeiden kovuudelle ja kestävyydelle (10,1 %) sai enemmän kannatusta kuin nastarenkaiden vähentäminen (9,3 %).

Pitäisikö nastarenkaiden käyttäjille asettaa käyttövero?

Nastarenkaiden käyttö parantaa liikenneturvallisuutta talviolosuhteissa. Nastarenkaiden käyttömaksulla olisi kielteisiä sosiaalisia vaikutuksia, koska se vaikeuttaisi nastarenkaiden hankintaa heikommin toimeentulevien parissa, joilla jo entuudestaan on todennäköisimmin käytössään ajoneuvo, jossa on tarjolla vähiten modernia turvallisuusteknologiaa. Nastarenkaiden käytölle ei siten saisi asettaa minkäänlaisia maksuja, vaan talvirenkaiden kohtelu markkinoilla tulisi olla teknologianeutraalia. Vuonna 2015 Ruotsissa hallituksen asettama komitea pohti nastaveron käyttöönottoa, mutta hylkäsi sen, koska komitea piti muita keinoja ilmanlaadun parantamiseen parempina[7].

Pitäisikö nastarenkaiden käyttöaikaa lyhentää?

Ei pitäisi. Nastarenkaita saa käyttää marraskuun alusta maaliskuun loppuun tai pääsiäisen jälkeiseen maanantaihin. Laki mahdollistaa harkinnan, ja nastarenkaita voi käyttää muunakin aikana, jos sää tai keli sitä edellyttää. Harkinnanvarainen ja mahdollisesti nykyistä pidempi käyttöaika on tarpeen varsinkin pohjoisimmassa Suomessa ja sinne keväällä matkaaville. Tämä muutos parantaisi turvallisuutta.

Ovatko nastalliset vai nastattomat paremmat talviolosuhteissa? 
Jokaisella tulisi olla mahdollisuus valita renkaat, joiden hän arvioi sopivan parhaiten omaan ajokokemukseen, -tyyliin ja niihin olosuhteisiin, joissa autolla ajaa. Nastarengas on kitkarengasta varmempi ja turvallisempi vaihtoehto nopeasti muuttuvissa talviolosuhteissa, koska se tasaa kelivaihteluja. Autolehtien testien mukaan nastarenkaiden pito on parempi jäisellä, märällä ja kuivalla tiellä.

Kitkarenkaan etuja ovat ajomukavuuden lisäksi sen joustavuus talvirenkaiden vaihtoajankohdan suhteen. Kitkarenkaat voi asentaa autoon syksyllä hyvissä ajoin ennen liukkaiden talvikelien alkamista. Kitkarenkaat lisäävät ajoturvallisuutta myös keväällä, jolloin lämpötilat vaihtelevat yllättävän nopeasti.

Mihin renkaiden valinnassa tulisi kiinnittää huomiota?

Renkaiden valinnassa on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että renkaat sopivat omiin ajotarpeisiin, eli siihen, missä ja koska ajaa, onko voitava lähteä liikkeelle kelillä kuin kelillä, vai voiko auton jättää tarvittaessa kotiin, millainen on oma ajokokemus sekä ajoneuvon kunto ja varusteet. Lisäksi kannattaa huomioida, minkälaisissa keliolosuhteissa talvella pääasiassa autoilee. Nastarenkaat ovat paras valinta, jos on pelkoa tien pinnalla esiintyvästä jäästä ja jos keliolosuhteet ovat hyvin vaihtelevat.

Nokian Renkaat on useina vuosina selvittänyt kuluttajatutkimuksen avulla, mitä suomalaiset autoilijat pitävät talvirenkaiden tärkeimpänä ominaisuutena. Tutkimusten mukaan suomalaiset odottavat talvirenkailtaan erityisesti turvallisuutta. Tutkimuksiin vastanneista autoilijoista tai rengasvalinnassa mukana olevista henkilöistä enemmistö yleensä ilmoittaa (esimerkiksi vuonna 2016 57 prosenttia) arvostavansa ensisijaisesti hyvää pitoa jäisellä tiellä. Eri rengastyypeistä juuri nastarenkailla on paras pito jäisellä tiellä.

Renkaiden kehitystyö ja ympäristöystävällisyys

Miten talvirenkaiden ympäristöystävällisyys on parantunut viime vuosina?

Talvirenkaiden ympäristöystävällisyys on parantunut huomattavasti viime vuosina. Talvirenkaiden rakenteiden, kumisekoitusten ja nastateknologian kehittyminen ovat merkinneet pidoltaan parempien, vähemmän teitä kuluttavien ja vierintävastukseltaan alhaisempien talvirenkaiden esiinmarssia. Ympäristöystävällisyyden kannalta tärkeä päätös oli myös syöpävaaralliseksi luokiteltujen korkea-aromaattisten öljyjen käytöstä luopuminen renkaiden valmistuksessa EU:n alueella.

Nykyaikainen nasta- ja rengasteknologia on vähentänyt merkittävästi tienkulumaa ja siten pienentänyt huomattavasti myös hiukkaspäästöjä. Tutkimusten mukaan nastan paino on tärkeimpiä teitä kuluttavia tekijöitä. Pelkästään yksittäinen merkittävä tuoteparannus eli nastan painon pieneneminen kolmasosaan vähensi VTT:n tutkimuksen (2008)[8] mukaan tienkulumaa noin 70 prosenttia aikaisempaan verrattuna.

Mikä merkitys ajotavalla on ympäristöystävällisyyteen? 
Ajotapa on olennainen osa ympäristöystävällisyyttä. Renkaan elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista suurin osa muodostuu renkaan käytön aikana. Käytön aikaisista ympäristövaikutuksista merkittävin on ajoneuvon polttoaineen kulutus. Taloudellista ajotapaa noudattamalla voidaan päästä 10–15 prosentin säästöihin polttoaineen kulutuksessa välttämällä mm. äkkijarrutuksia ja -kiihdytyksiä.[9] Voimakkaat kiihdytykset ja jarrutukset kuluttavat myös teitä enemmän. Valitsemalla alhaisen vierintävastuksen renkaan ja huolehtimalla oikeista rengaspaineista autoilija voi säästää jopa 0,5 litraa polttoainetta sadalla kilometrillä ja samalla alentaa CO2-päästöjä noin 12 g/km.

Miten Nokian Renkaat suhtautuu nastarenkaiden ja kitkarenkaiden käyttämiseen?

Nokian Renkaiden kantava ajatus on helpottaa ihmisten turvallista liikkumista. Yhtiö kehittää yhä turvallisempia ja ympäristöystävällisempiä nastallisia ja nastattomia renkaita. On tärkeää, että katupölyn vähentämiseksi tehdään kaikki mahdollinen, mitä liikenneturvallisuutta vaarantamatta voidaan tehdä. Jokaisella tulisi olla oikeus valita itselleen parhaiten soveltuvat talvirenkaat.

Nastarengaskokemuksia muualta

Miksi Ruotsissa on päädytty rajoittamaan nastarenkaiden käyttöä? 
Euroopan komissio on uhannut Ruotsia maksuilla, mikäli maa ei saa vähennettyä ilmanlaadun hiukkastasoja tietyillä alueilla. Tämän takia ilmanlaadun epäpuhtauksista eniten kärsineissä kaupungeissa on tehty useita erilaisia toimenpiteitä ilmanlaadun parantamiseksi, mukaan lukien nastarenkaiden käyttörajoitukset tietyillä katuosuuksilla.

Onko Ruotsissa toteutettu nastarenkaiden käyttökielto tietyillä katuosuuksilla vähentänyt hiukkaspäästöjä? 
Nastarenkaiden käyttö on Ruotsissa kielletty tietyillä katuosuuksilla kolmessa kaupungissa: Tukholmassa, Uppsalassa ja Göteborgissa. Ruotsin kokemukset eivät yksiselitteisesti puhu nastarenkaiden käytön rajoittamisen puolesta. Esimerkiksi Uppsalassa PM10-hukkaspäästöt eivät laskeneet nastarenkaiden käyttökiellon myötä, vaan päinvastoin vielä haitallisemmat NOx-pienhiukkaspäästöt lisääntyivät[10]. Tukholmassa PM10-hiukkastasot ovat näillä kaduilla vähentyneet useiden eri toimien yhteisvaikutuksesta, esimerkiksi tehokkaiden puhdistusmenetelmien ansiosta, kuten lakaisulla, pesulla ja ns. CMA-käsittelyllä, joka tehokkaasti sitoo pölyhiukkaset toisiinsa ja päällysteen pintaan. Tukholman kokemuksista ei lopulta voida luotettavasti kertoa, mikä vaikutus nastarenkaiden käyttökiellolla on ollut tulokseen.

Talvikuukausina Tukholman kaduille levitetään vuosittain noin 50 000 tonnia hiekoitushiekkaa. Tukholman kunnan ympäristövirasto toteaa raportissaan[11], että hiekka nostaa hiukkaspitoisuuksia. Raportissa todetaan, että kitkarenkaiden käytön lisääntyminen vaatii tuekseen katujen tehokkaan hiekoituksen ja/tai suolauksen. Tukholmassa kokeillaankin erilaisia hiekka- ja suolalaatuja tehokkaimman tuloksen saavuttamiseksi.

Miten nastarenkaiden myynti on kehittynyt Ruotsissa? 
Paikallisista rajoituksista huolimatta nastarenkaiden myynti on pysynyt lähes ennallaan Ruotsissa. Vuonna 2016 nastarenkaiden osuus oli Europool Swedenin mukaan 59 prosenttia ja kitkarenkaiden osuus 41 prosenttia myydyistä talvirenkaista. Vuonna 2010 nastarenkaiden osuus oli 56 prosenttia.

Ruotsin ympäristöviraston (Naturvårdsverket) tekemä mielipidetutkimus (2017)[12] osoittaa, että suurin osa nastarenkaita käyttävistä autoilijoista ei halua siirtyä käyttämään kitkarenkaita.  Nastarenkaiden antama lisäturva koetaan niin tärkeäksi, että kitkarenkaiden käyttöön ei haluta siirtyä edes siinä tapauksessa että nastarenkaiden käytöstä perittäisiin maksu tai vero.

Lähteet:

[1] Euroopan ympäristökeskus (2016) Air quality in Europe
[2] WHO (2013) Health effects of particulate matter 
[3] VTT (2014) Nasta- ja kitkarenkaat kuolemaan johtaneissa talviajan onnettomuuksissa 
[4] Malmivuo & Luoma (2016) Rengastyypin vaikutukset lumi- ja jääpolanteen liukkauteen ja kulumiseen 
[5] Mikko Malmivuo (2012) Nastarenkaiden vähentämisen liikenneturvallisuusvaikutukset 
[6] Onnettomuustietoinstituutti (2016) Liikennevahinkotilasto 2015 
[7] Statens offentliga utredningar (2015) Skatt på dubbdäcksanvändning i tätort? Betänkande av Partikelhaltsutredningen 
[8] VTT (2008) Nastojen ja nastarenkaiden hyväksymisvaatimusten muutostarpeet 
[9] Esim. Motivan taloudellisen ajon opas 
[10] Rolf Sundbom (2013) Effekter av dubbdäcksförbudet på Kungsgatan 1 oktober 2012 – 15 april 2013.
[11] Kerstin Spångberg (2013) Hantering av sopsand. 
[12] Naturvårdsverket (2017) En enkätundersökning om Stockholmarens attityder till dubbdäck.