Uusi jäälläajon maailmanennätys

Nokian Hakkapeliitta 8:n kamppailu luonnon kanssa

Tuhannet tuotekehitystunnit olivat jo takanapäin, kun Nokian Renkaiden uusi Hakkapeliitta 8 osoitti kykynsä Perämeren jäällä raaoissa pohjoisissa talvikeleissä. Mutta tarvittiin vielä satoja tunteja huippuunsa hiottua ammattitaitoa ja omistautumista jäätä, lunta ja tuulta vastaan, ennen kuin uusi jäällä kiitämisen maailmanennätys 335,713 km/h syntyi.
 
Maailmanennätysjahti on valmis alkamaan ja jäisen hyinen Perämeri Pohjanlahden pohjukassa elää omaa elämäänsä. Sitä eivät pysty liikuttamaan edes Nokian Renkaiden testaajat. Paikka, auto ja kuljettaja ovat samat kuin kaksi vuotta sitten. Uutta on Nokian Renkaiden huipputeknologian tuore taidonnäyte Nokian Hakkapeliitta 8.

Etelätuuli painostaa jääkantta altapäin ja suolavesi kipuaa jään päälle pienistä railoista, vaikka pakkasta on liki kymmenen astetta.

 - Tätähän me olemme tulleet etsimään - ääriolosuhteita. Luonnolle me emme voi mitään. Mutta rengastestille olosuhteet ovat mitä parhaimmat. Kun rengas vielä viedään valtavalla nopeudella ääriajoille, saamme paljon uutta tietoa sen ominaisuuksista, vakuuttaa Nokian Renkaiden teknisen asiakaspalvelun päällikkö Matti Morri, joka on kirittämässä Nokian Renkaiden uutta lippulaivaa, Nokian Hakkapeliitta 8 -nastarengasta (255/35R20 97 T XL) nopeusennätykseen.

Ennätyksiä huipputeknologialla

Perämerellä, lähellä Oulun kaupunkia kohtaavat luonto ja huipputeknologia. Lähes 1000 hevosvoiman kuumaveristä Audi RS6:ta ja kylmäpäistä Nokian Renkaiden testikuljettaja Janne Laitista on vastassa hyinen merenjää, tuuli ja lumisade.

Myös aikaisempi Guinnessin jäälläajon (331,61 km/h) ja sähköautojen jäällä kiitämisen maailmanennätys (252,09 km/h) ovat Nokian Renkaiden ja yli 25 vuotta testausammattilaisena toimineen Laitisen ratinväännön ansiota.

Kippari Laitinen asettuu Audin puikkoihin ja pelkääjän paikalle perämieheksi istahtaa Oulun seudun ammattikorkeakoulun laboratorioteknikko Arto Lehtonen kannettava tietokone sylissään.  Hänen tehtävänsä on seurata koeajon aikana auton toimivuutta erilaisten autoon asennettujen teknisten antureiden kautta. Mutta varsinaisessa ennätyskokeessa autoa hallitsee vain yksi persoona, todellinen jäämies Janne Laitinen.

- Meillä on tässä autossa GPS, josta saadaan todellinen nopeustieto 20 kertaa sekunnissa. Jokaisessa pyörässä on nopeusanturit, niiden kautta saadaan luisto laskettua, kertoo laboratorioteknikko Lehtonen, jolla on vuosien kokemus autojen testauksesta huipputasolla.

Pitoa äärirajoilla

Kun auton nopeus ylittää 300 km/h, tarkka ohjaustuntuma, nopea reagointi ohjausliikkeisiin ja paras mahdollinen pito nousevat pääosaan. Sekä pitkittäis- että sivuttaispito mutta myös niiden tasapaino ovat äärimmäisen tärkeitä. Moottorin teho jää jo sivurooliin näissä nopeuksissa. Sen tietää erittäin hyvin juuri Laitinen, joka on ollut mukana Hakkapeliitta 8:n tuotekehityksessä alusta lähtien.

- Kasin juju on, että stabiliteetti tällä talvirenkaalla on huomattavasti parempi kuin muilla renkailla ja pito on entistä kehittyneempi. Se on myös paljaalla tiellä ylivoimainen, toteaa Laitinen ja vetää kypärän päähänsä.

Nokian Renkaiden testiauton eli Audi RS6:n jousitusta muutettiin ja moottorista on pakoputkia ja moottoriohjausta muuttamalla otettu kaikki irti.
 
Hakkapeliitat siirtävät nastojen kautta valtavaa tehoa jäähän. Audin kojelaudalla kahdeksan ledvaloa näyttävät viiden prosentin välein renkaiden pidon. Pitoa on, mutta luonto ei ole vielä valmis ennätykseen, on odotettava oikeaa hetkeä.

Tuntuma ratkaisee

Edellisestä ennätysyrityksestä on kulunut muutama viikko. Kuhina varikolla meren rannassa on vähintään yhtä tiivistä kuin ahventen polskinta keväisen jääpeitteen alla. Jokaisella on määrätty tehtävänsä, niin myös renkailla. Niiden on vastattava haasteeseen, joka yli 300 kilometrin tuntinopeudella tarkoittaa liki samaa kuin pystysuoran jäävuoren laelle kiipeäminen.

Laboratorioteknikko Lehtonen purkaa kuumeisesti aamun koeajojen dataa tietokoneeltaan. Tärkeintä on nyt vain ja ainoastaan pito.

Jäärata on vihdoin saatu aurattua soveliaaksi ennätyskokeelle, 12 km pitkäksi ja parhaimmillaan 18 metriä leveäksi suoraksi.  Pakkasta on lähes 16 astetta ja vauhtia vastustava tuulikin tuntuu laantuvan.

- Moni luulee, että meren jää on tasainen kuin pöydän pinta, mutta tosiasiassa se kumpuilee ja elää päivittäin, Nokian Renkaiden teknisen asiakaspalvelun päällikkö  Morri selittää.

Kaasu pohjaan

Tuulta on vain yksi metri sekunnissa, kun Laitinen painaa Audin kaasupolkimen kohti jään pintaa. Rannalle näkyy ainoastaan lumipilvi, kun renkaat hakevat pitoa jäästä ja keskinopeus nousee yli 330 km/h:ssa sekä myötätuuli että vastatuuliosuudella.
 
Kello käy jo iltapäivää ja sivutuuli voimistuu, mutta jäämies Laitinen haluaa ajaa vielä muutaman vedon. Nopeusmittarin digitaaliset numerot lähestyvät maagista 340 km/h:n rajaa.   

Ääni vastaa laskeutuvan lentokoneen jylinää, kun sininen Audi vilahtaa jääsuoran mittakennon ohitse. Radiopuhelin särähtää eloon.

- Mikä oli nopeus?

- Se oli 336, 511 km/h ja kahden vedon keskinopeus 335,713 km/h.

- Uusi maailmanennätys on syntynyt! Testiajo suoritettu kaikkien sääntöjen mukaan. Teemme vielä joitakin tarkistuksia, ennätyskokeen virallisena valvojana toimiva rallilegenda Simo R. Lampinen viestittää.

Odotus merenjäällä vaihtuu spontaaneiksi tuuletuksiksi. Testikuljettaja Laitinen ei ehdi pyyhkäistä otsaltaan hikeä kirpeässä pakkassäässä vaan myhäilee tyytyväisenä, kun kuulee uuden ennätyksen 335,713 km/h syntyneen.

- Ei se helppoa ollut. Tärkeintähän oli saada kaikki voima renkaiden avulla siirretyksi jäähän. Nyt se onnistui, vaikka töyssyt haittasivat melko lailla pitoa. Tosiasiassa jäi vielä varaa lisätä nopeutta, mutta tänään pomput hidastivat menoa.