FacebookInstagrammenu-iconicon-playscroll-downsearchTwitterYouTube
Menu
24. elokuu 2006 07:07 kategoriassa Tuoteuutiset

PITO PAHIMMILLAAN PIKKURILLIN VARASSA - Uutta tietoa renkaiden kunnon merkityksestä sadekelillä


Laki edellyttää kesärenkailta vähintään 1,6 mm:n urasyvyyttä, mutta turvallisuuden takia yleisesti suositellaan vähintään neljää millimetriä. Suosituksen mukaiset renkaat toimivat sadekelillä tyydyttävästi, mutta sen alapuolelle mentäessä märkäominaisuudet romahtavat täysin.

Tanskassa 2005 tehdyn tutkimuksen mukaan renkaan kosketuspinta tiehen pienenee ratkaisevasti ajonopeuden kasvun ja renkaiden kulumisen myötä. Kämmenen kokoisten tassujen sijaan pito on pikkurillien varassa jo tavallisilla matkanopeuksilla, jos alla on kolme milliä vettä ja loppuunkuluneet renkaat (ks. taulukko). Samassa selvityksessä ilmeni, että rengas syrjäyttää 80 km:n tuntivauhdissa vettä jopa 25 litraa sekunnissa.

Kuluneet renkaat vaativat sadekelillä täysin erilaista ajotapaa


Tekniikan Maailman (TM) sadekelitestien mukaan kesärenkaan suorituskyky huononee oleellisesti kulumisen myötä. Vesiliirron välttämiseksi loppuunajetuilla renkailla pitäisi ajaa jopa 30 km/h hitaammin kuin uusilla renkailla. Renkaan kuluneisuus vaikuttaa myös jarrutusmatkoihin märällä asvaltilla. Ajonopeudesta riippuen loppuunajetuilla renkailla on jarrutuksessa vauhtia vielä 40-60 km/h kohdassa, jossa hyvillä renkailla varustettu auto pysähtyy.

Talvirenkailla ajaminen kesällä on turvallisuusriski


TM:n ja Test World Oy:n tuoreessa jatkoselvityksessä vertailuun otettiin mukaan myös kuluneita talvirenkaita. Urasyvyydeltään 5:een millimetriin kuluneet nasta- ja kitkarenkaat jäivät odotetusti vertailun hännille kauas parhaiden kesärenkaiden taakse. Puoliksi kulunut talvirengas on märkäominaisuuksiltaan yhtä huono kuin loppuunajettu kesärengas. Testitulosten valossa vanhoja talvirenkaita ei voi ajaa turvallisesti loppuun edes kesäkaudella.

Huonot renkaat mukana vuosittain keskimäärin 37 kuolonkolarissa


Renkaat ovat selkeästi suurin ajoneuvotekninen riskitekijä liikenteessä. Asiasta on tällä hetkellä olemassa tilastot vuosilta 1991-2004. Jokin rengasriski on on ollut mukana joka kuudennessa (16,5 %) kuolonkolarissa. Huonokuntoiset tai kuluneet renkaat ovat yleisin rengasriski (41 %). Joka neljäs (25 %) rengasriski koskee keliin sopimattomia renkaita. Kolmanneksi yleisimpänä rengasriskinä ovat olleet väärät rengaspaineet (15 %).

Vaikka ajoneuvojen renkaiden kunto Suomessa on vuosien varrella parantunut, tutkimustulosten mukaan teillämme liikkuu syksyisin yhä noin 360.000 huonokuntoisilla kesärenkailla varustettua henkilö- tai pakettiautoa (13,5 % kaikista autoista). Yli 70% huonoilla renkailla ajavista ei tiedosta renkaidensa kuntoa, eikä näin ollen osaa sopeuttaakaan ajotapaansa olosuhteiden mukaan. Kyseiset kuljettajat muodostavat liikenteessä todellisen riskiryhmän.

Ratsioita rajoitetusti tänä syksynä


Perinteinen Autonrengasliiton, Liikenneturvan ja Poliisin yhteistyössä järjestämä Rengasratsia järjestetään tänä vuonna rajoitetusti vain suurimmilla paikkakunnilla. Tavoitteena on tarkastaa kampanjaviikon 28.8.-1.9. aikana noin tuhat rengassarjaa alueellisten infoiskujen yhteydessä. Autonrengasliiton asiantuntijat tutkivat renkaiden kunnon ja antavat autoilijalle mukaan tarkastustodistuksen ja uramittarin. Neuvontahenkisten infoiskujen ajat ja paikat löytyvät osoitteesta www.rengasratsia.fi


Lähde: Rengasratsian kampanjatiedotteet 2006