Talouden johtaminen

Taloudellinen menestys ja kyky tuottaa arvoa sidosryhmillemme on taloudellisen vastuumme perusta. Talouden johtaminen on Nokian Renkaissa aktiivista ja tavoitteellista. Taloustoiminto kerää tietoa liiketoimintaympäristöstä sekä yhtiön liiketoimintaprosessien eri vaiheista ja saavutetuista tuloksista. Kerättyä tietoa jalostetaan tavoitteena ennakoida tulevien liiketoimintapäätösten vaikutuksia. Hyvä talouden johtaminen takaa suunnitelmallista ja ennakoitavaa toimintaa. Vuonna 2016 Nokian Renkaat teki vahvan suorituksen kaikilla päämarkkina-alueillaan melko haastavasta markkinaympäristöstä huolimatta.

Talouden johtaminen ja keskittymisen alueet 2016–2018

Taloustoiminnon lähivuosien tavoitteena on mahdollistaa uusien hankkeiden ja investointien käyntiinlähtö pitämällä yllä riittäviä raha- ja rahoituslimiittejä. Taloustoiminto on tiiviisti mukana yhtiön mahdollisissa rakenteellisissa muutoksissa ja niihin liittyvien riskien ja mahdollisuuksien arvioinnissa ja hallitsemisessa sekä muokkaamassa taloudellista raportointiamme liiketoiminnan tarpeiden mukaan. Tuote- ja asiakaskannattavuus on edelleen toimintaa keskeisesti ohjaava tekijä, ja sitä kehitetään yhdessä liiketoimintayksiköiden kanssa. Taloustoiminto on myös aktiivisesti mukana globaalien prosessien kehittämisessä, jotta Nokian Renkaiden asiakkaat saavat parasta palvelua.

Taloushallintoa johtaa talousjohtaja, joka raportoi toimitusjohtajalle. He molemmat vastaavat myös sijoittajasuhteista. Suurempia investointeja käsitellään säännöllisesti kokoontuvassa Investment Boardissa.

Hallinto- ja ohjausjärjestelmä pähkinänkuoressa

Yhtiömme hallinto- ja ohjausjärjestelmän perustana on yhtiökokouksen, hallituksen sekä toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän, Suomen osakeyhtiölain ja sääntelyn sekä konsernin toimintapolitiikkojen, ohjeistusten ja toimintatapojen muodostama kokonaisuus. Hallitus on hyväksynyt selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä, ja tilintarkastajien mukaan selvitys sekä siihen liittyvät kuvaukset raportointiin liittyvistä sisäisistä kontrolleista ja riskien hallinnasta vastaavat taloudellista raportointiprosessia.

  • Yhtiökokous käyttää ylintä päätäntävaltaa. Varsinaisessa yhtiökokouksessa päätetään muun muassa yhtiön tilinpäätöksen vahvistamisesta, voitonjaosta, vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle sekä valitaan hallituksen jäsenet ja tilintarkastaja sekä päätetään heidän palkkioistaan. Yhtiökokouksessa voidaan myös päättää esimerkiksi yhtiöjärjestykseen tehtävistä muutoksista, osakeanneista, optio-oikeuksien antamisesta ja omien osakkeiden hankkimisesta.
  • Osakkeenomistajalla on lain mukaan oikeus saada yhtiökokoukselle kuuluva asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
  • Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksella on yleistoimivalta niissä yhtiötä koskevissa asioissa, jotka eivät lainsäädännön tai yhtiöjärjestyksen mukaan kuulu yhtiön muille toimielimille. Hallituksen toiminta-periaatteet ja keskeiset tehtävät on määritelty osakeyhtiölaissa, yhtiöjärjestyksessä ja hallituksen työjärjestyksessä. Näistä keskeisimpiä ovat konsernitilinpäätös sekä osa- ja puolivuosikatsaukset, yhtiökokoukselle esitettävät asiat, toimitusjohtajan nimittäminen ja erottaminen sekä taloudellisen valvonnan järjestäminen.
  • Toimitusjohtaja johtaa konsernin liiketoimintaa sekä hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Hän saa ryhtyä yhtiön toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen epätavallisiin tai laajakantoisiin toimiin vain hallituksen valtuuttamana. Toimitusjohtaja vastaa yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä. 
  • Konsernin johtoryhmän tehtävänä on avustaa toimitusjohtajaa yhtiön operatiivisessa johtamisessa. Kokouskäytännön mukaisesti ns. Management Workshop kokoontuu kerran kuukaudessa, ja niihin osallistuvat toimitusjohtajan lisäksi liiketoiminta- ja palvelufunktiojohto, Venäjän toiminnoista vastaava johtaja sekä sisäinen tarkastaja (CAE).
  • Konsernin sisäisen valvonnan järjestelmien tarkoituksena on varmistaa, että yhtiön julkaisemat taloudelliset raportit antavat olennaisesti oikeat tiedot konsernin taloudellisesta tilasta. Konsernissa on määritelty alla mainituille toiminnan keskeisille yksiköille konsernin laajuisesti noudatettavat ohjeet ja toimintapolitiikat, joiden tarkoituksena on varmistaa, että yhtiön toiminta on tehokasta ja tuloksellista.

Katso hallinto- ja ohjausjärjestelmä kokonaisuudessaan tästä!
Lue lisää palkka- ja palkkioselvityksestä tästä!

Riskienhallinta Nokian Renkaissa

”Riskienhallinta Konsernissa” on hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka, joka tukee strategisten tavoitteiden saavuttamista ja varmistaa liiketoiminnan jatkuvuutta. Konsernin riskienhallintapolitiikka keskittyy sekä liiketoiminnan mahdollisuuksiin liittyvien riskien että konsernin tavoitteiden saavuttamista uhkaavien riskien hallintaan muuttuvassa toimintaympäristössä.

Riskit on luokiteltu strategisiin, toiminnallisiin, rahoituksellisiin ja vahinkoriskeihin. Strategiset liiketoimintariskit liittyvät asiakassuhteisiin, kilpailijoiden toimintaan, poliittisiin riskeihin, maariskeihin, brändiin, tuotekehitykseen sekä investointeihin. Toiminnalliset riskit liittyvät joko puutteisiin tai virheisiin yhtiön prosesseissa, henkilöstön toiminnassa tai järjestelmissä, tai ulkoisiin tapahtumiin, kuten esimerkiksi lainsäädäntöön, oikeusjärjestelmän tai viranomaisten ennalta arvaamattomiin päätöksiin tai raaka-ainehintojen muutoksiin. Rahoitusriskit liittyvät korko- ja valuuttamarkkinoiden liikkeisiin, jälleenrahoitukseen sekä vastapuoli- ja saatavariskeihin. Vahinkoriskit voivat aiheuttaa tapaturmia, omaisuusvahinkoja, tuotantokatkoksia, ympäristövaikutuksia tai korvausvelvoitteita.

Nokian Renkaiden toimintaan kohdistuvia merkittävimpiä riskejä ovat Venäjän liiketoimintaympäristöön liittyvät maariskit, maineriskit, veroriskit (erityisesti Suomessa), tuotteisiin ja tuotekehitykseen liittyvät riskit, tuotannon keskeytysriskit, valuutta- ja saatavariskit sekä yhtiön ohjausjärjestelmään, tietoturvaan ja tietohallintoon kohdistuvat riskit. Yrityksen tuotestrategiasta johtuen myös markkinointiin ja logistiikkaan liittyvät keskeytysriskit voivat olla merkittäviä erityisesti sesonkimyynnin osalta. Vuonna 2016 tehdyssä riskianalyysissä kiinnitettiin huomiota erityisesti yhteiskuntavastuuriskeihin, joista merkittävimmiksi nousivat maineeseen ja tuotteen laatuun liittyvät riskit.

Riskienhallinnan prosessissa riskit pyritään tunnistamaan ja arvioimaan, jonka jälkeen suunnitellaan ja toteutetaan käytännössä toimenpiteet kunkin riskin osalta. Toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi riskin välttäminen, pienentäminen eri keinoin tai riskin siirtäminen vakuutuksin tai sopimuksin. Valvontatoiminnoilla tai -toimenpiteillä tarkoitetaan varmistavia ja varmentavia menettelyjä, joilla pienennetään riskejä ja varmistetaan riskienhallintatoimenpiteiden suorittaminen.
Riskienhallinnassa ei ole omaa erillistä organisaatiota, vaan sen vastuut noudattavat muun liiketoiminnan ja organisaation mukaista vastuujakoa. Yhtiön hallitus käsittelee merkittävimpiä riskejä ja niihin liittyviä toimenpiteitä vuosittain strategiaprosessin yhteydessä.

Vastuullisuus kilpailutekijänä

Vaativiin olosuhteisiin suunniteltujen laadukkaiden ja innovatiivisten premium-renkaiden valmistajana haluamme olla alan edelläkävijä myös vastuullisuudessa. Mitä useammin nimeemme ja tuotteisiimme liitetään turvallisuuden ja laadun lisäksi mielikuva ympäristövastuullisuudesta, sitä enemmän saamme vastuullisesti toimivia ja ajattelevia asiakkaita. Panostamme muun muassa tuotteidemme ja prosessiemme ympäristöystävällisyyteen sekä tuotteidemme turvallisuuteen. Yritysvastuullisuus lisää myös kilpailukykyämme ja tukee näin kannattavan kasvun tavoitettamme. Liiketoiminnallinen menestys puolestaan mahdollistaa hyvien asioiden kertaantumisen ympäristöömme ja sidosryhmillemme.

Yritysvastuutavoitteiden ja kehityssuunnitelmien lisäksi ulkopuolisen tahon varmentama GRI G4 -ohjeiston mukaan laadittu yritysvastuuraportti ohjaa osaltaan vastuullisuuden kehittämistä yhtiöstämme. Kannattava kasvu, hyvä henkilöstöjohtaminen sekä ympäristöasiat ovat kokonaisuuksia, jotka tuoteturvallisuuden- ja laadun lisäksi määrittelemme vastuullisen liiketoiminnan kehittämisen kannalta tärkeiksi.

Nokian Renkaat Oyj on mukana OMX GES Sustainability Finland GI -indeksissä. Indeksi tarjoaa sijoittajille läpinäkyvän, objektiivisen ja luotettavan mittariston vastuulliseen sijoittamiseen. Vertailuindeksi käsittää yritysvastuun näkökulmasta 40 johtavaa Nasdaq Helsingissä noteerattua yhtiötä. Yritykset valitaan indeksiin sen perusteella, miten hyvin ne täyttävät vaatimukset, jotka kohdistuvat yrityksen ympäristöasioiden hoitoon, sosiaaliseen vastuuseen sekä hallintotapaan (ESG-asiat). Nasdaq laskee indeksin yhteistyössä GES Investment Services’in kanssa. Nokian Renkaat on mukana myös STOXX Global ESG Leaders- ja FTSE4Good -indekseissä.

Yhtiömme on saanut maailmanlaajuisessa Dow Jones Sustainability Index -arvioinnissa tasaisen hyviä tuloksia. Arvioinnissa yritysten toiminnan vastuullisuutta tarkastellaan 18 eri arviointinäkökulman kautta, joihin sisältyvät mm. ympäristöasioiden hoito, ihmisoikeudet, hankintaketjun vastuullisuus ja työturvallisuus. Vuoden 2016 arvioinnissa Nokian Renkaat sai lähes kaikilla 18 osa-alueella toimialansa keskiarvoa paremmat arvosanat. Arvioinnin toteuttaa sveitsiläinen RobecoSam -yritys.

Seuraamme talouden johtamista seuraavilla indikaattoreilla:

  • G4-34 Organisaation hallintorakenne
  • G4-DMA Johtamistavan kuvaus
  • G4-EC1 Tuotettu ja jaettu suora taloudellinen lisäarvo
  • G4-EC8 Merkittävät epäsuorat taloudelliset vaikutukset
  • G4-PR5 Asiakastyytyväisyystutkimuksen tulokset

Tämän sivun sisältö kuuluu KPMG:n tekemän varmennustoimeksiannon laajuuteen. Varmennusraportin löydät täältä.