Tuotannon ympäristövaikutukset

Tavoitteenamme on hallita tuotteidemme ympäristövaikutukset koko niiden elinkaaren ajan sekä huolehtia toimintamme turvallisuus- ja laatunäkökohdista kattavasti ja järjestelmällisesti.

Tuotannon ympäristövaikutukset

Renkaiden valmistuksesta aiheutuvia ympäristövaikutuksia ovat haju, liuotin- ja pölypäästöt, melu, jätteet sekä energiankulutus. Merkittävimmät näistä ympäristövaikutuksista ovat jätteet ja paikallisesti haju. Lisäksi Nokian-tehtaan merkittävä ympäristövaikutus muodostuu liuotinainepäästöistä (ns. VOC-päästöistä). Näitä vaikutuksia pyrimme vähentämään parhaalla mahdollisella tavalla, kuten tarkkailemme päästömääriä, kehitämme ja tehostamme toimintaa sekä korjaamme havaittuja poikkeamia. Laatu- ja vastuullisuusperiaatteidemme mukaisesti tavoitteena on virheiden 0-taso EHSQ-toiminnan kaikilla osa-alueilla.

Pidämme rengastehtaiden ympäristövaikutuksista vuosittaista kirjanpitoa, ja raportoimme ne kunkin maan viranomaisille sovellettavan lainsäädännön mukaisesti. Nokian-tehtaalla on olemassa erillinen rekisteri naapureilta ja henkilöstöltä saatujen ympäristöpalautteiden kirjaamiseen. Palautteen kirjaamisen yhteydessä ympäristöasiantuntija määrittelee toimenpiteet asian korjaamiseksi. Palaute on avoin siihen asti, kunnes tarvittavat toimenpiteet on suoritettu ja kyseinen lomake suljettu ympäristöasiantuntijan allekirjoituksella. Tavoitteena on niin hyvä ympäristöasioiden hoito, ettei valituksiin ja huomautuksiin ole aihetta. Vuonna 2015 emme saaneet yhtään valitusta ympäristöasioihimme liittyen. Vsevolozhskin-tehtailla ei ole tarvetta tällaiselle rekisterille, sillä tehtaan lähistöllä ei ole asutusta. Tehtaassa noudatetaan kuitenkin samoja standardeja kuin Nokialla. 

Nokian-tehtaan ympäristövaikutukset

Nokian-tehtaan ympäristövaikutukset

 

Venäjän-tehtaan ympäristövaikutukset

Venäjän-tehtaan ympäristövaikutukset

Päästöt ilmaan

Haihtuvat hiilivedyt (VOC-yhdisteet)

Ilmapäästöistä merkittävimmät ovat liuotinaineita eli haihtuvia hiilivetyjä (VOC, Volatile Organic Compound) sisältävät yhdisteet. Liuotinaineita käytetään raskaiden renkaiden ja pinnoitteiden tuotannossa tartunnan parantamiseen. Vuodesta 2012 lähtien liuottimia ei ole käytetty lainkaan henkilöautonrengastuotannossa. Pinnoitetuotannon haihtuvat hiilivedyt kerätään talteen ja johdetaan katalyyttiselle polttolaitokselle. Vuonna 2015 liuotinaineiden päästö oli 69,3 t eli 1,4 kg/tuotetonni.

Yhtiön tavoitteena on noudattaa EU:n VOC-direktiivin kokonaispäästöraja-arvoa, joka on 25 % käytetyistä liuottimista. Vuonna 2015 päästöä tuli kuitenkin 51 prosenttia, mikä ylitti direktiivin mukaisen päästörajan.

Nokian-tehtaaseen loppuvuodesta 2014 asennetun VOC-päästöjen käsittelyyn tarkoitetun polttolaitoksen tavoitteena on vähentää raskaiden renkaiden ja pinnoitteiden valmistuksessa syntyviä VOC-päästöjä sekä parantaa tuotannon ilmanlaatua entisestään. Uuden laitoksen käyttöönoton viivästymisestä johtuen VOC-päästöt ylittivät raja-arvot. Uuden tekniikan avulla Nokian Renkaat täyttää tulevaisuudessa lainsäädännön VOC-päästöjä koskevat vaatimukset.

 

Energiantuotannosta aiheutuvat päästöt

Vsevolozhskin-tehtaan energiantuotannosta aiheutuvat typpi- ja rikkipäästöt mittautetaan vuosittain ulkopuolisella taholla. Rikki- ja typpipäästöille on olemassa raja-arvot, jotka yhtiömme alittaa.

Hiilidioksidi (CO₂)

Vuonna 2011 kehitimme rengastuotannon hiilidioksidilaskurin. Kasvihuonekaasupäästöt lasketaan PAS 2050 -standardin ohjeiden mukaan raaka-aineiden hankinnasta tehtaan portille (cradle-to-gate). Laskuria käytetään vuosittain päästöjen laskemiseen. Laskentaa täytyy vielä kehittää, sillä siinä ei toistaiseksi huomioida esimerkiksi toimitusketjun kaikkia epäsuoria hiilidioksidipäästöjä (ns. Scope 3 -päästöt). Uusiutuvien energialähteiden osuus Nokian-tehtaan sähköenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia. Vsevolozhskin-tehdas tuottaa valtaosan energiastaan omassa voimalaitoksessa, mistä johtuen sen suorat kasvihuonekaasupäästöt ovat isommat kuin Nokian-tehtaalla. Vuonna 2016 Nokian-tehtaassa on tavoitteena vähentää höyryn kulutusta 5 prosenttia matalan tuotantokuormituksen aikana. Vsevolozhskin-tehtaassa energia tuotetaan kokonaan maakaasulla.

Kasvihuonekaasupäästöt (GHG)

Renkaan elinkaaren aikana eniten kasvihuonekaasupäästöjä syntyy renkaan käytön ja käytöstä poiston aikana (noin 90 prosenttia). Tuotannossa syntyy noin kymmenen prosenttia päästöistä.

Vuoden 2013 aikana laadittiin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissuunnitelma, jota tarkennettiin vuosina 2014 ja 2015. Yksi merkittävä tekijä GHG-päästöjen vähentämisessä tulee olemaan vuonna 2016 käyttöönotettava voimalaitos, jonka energialähteenä käytetään haketta. Näin ollen teollisuusveden ja höyryn valmistuksesta ei Nokialla enää aiheudu kasvihuonekaasupäästöjä. Tavoitteena on vähentää näitä päästöjä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. 

Haju

Yhtiön teettämien kyselytutkimusten mukaan hajupäästöt ovat hetkellisiä. Luonnonkumin pehmityksessä eli mastisoinnissa vapautuu kumimaidon saostus- ja kuivatusvaiheissa muodostuvia yhdisteitä, jotka aiheuttavat hajuhaittaa lähiympäristössä. Mastisoinnin hajuja vähennetään pisaranerottimin. Myös erillismastisoinnin määrää on pystytty vähentämään, jolloin prosessista vapautuvan hajun määrä on laskenut. Osa hajuista syntyy renkaan paistossa. Paistossa vapautuvien höyryjen määrä on suoraan verrannollinen paistetun kumin määrään. Yksittäisten aineiden pitoisuudet höyryissä ovat hyvin pieniä. Tällä hetkellä paistokäryjen keräämiseksi ja puhdistamiseksi ei ole saatavilla kustannustehokasta menetelmää.

Vuonna 2015 teetettiin Nokian-tehtaan hajupäästöjen leviämismallinnus, jonka mukaan hajua esiintyy voimakkaimmin tehtaan itäpäädyssä. Hajutuntien määrä vuoden tunneista on 5-10 prosenttia Itäpäädyn naapurustossa. Vsevolozhskin-tehdas puolestaan sai viranomaisilta yhden huomautuksen tehtaan hajupäästöistä. Vuonna 2015 käynnistettiin hajupäästöjen vähentämiseksi projekti, jonka tarkoituksena on konseptoida uusi hajunpoistolaitteisto alkuvalmistuksen päästöille. Tavoitteena on hankkia ensimmäinen hajunpoistolaitteisto kesällä 2016 Nokialle. Kyseisellä laitteistolla hoidettaisiin kahden sekoituslinjan hajunpoisto. Laitteistosta saatujen kokemusten pohjalta tekniikkaa laajennettaisiin muille linjoille tulevaisuudessa niin Nokialla kuin Vsevolozhskissakin.

Hiukkaspäästöt (pöly)

Hiukkaspäästöjä syntyy jauhemaisten kemikaalien käsittelystä sekoitusosastolla. Pölysuodattimia on uusittu, ja sekoitustehtaan laajennuksen yhteydessä valittiin käyttöön kehittyneintä tekniikkaa (BAT) pölyn vähentämiseksi. Sekoituskoneissa on tehokkaat ilmanvaihto- ja pölynkeräyslaitteet. Vesipesurit toimivat parhaimmillaan yli 99 %:n erotusasteella. Hiukkaspäästöjä seurataan hiukkaspitoisuus- ja paine-eromittarein. Lisäksi ulkopuoliset asiantuntijat tekevät säännöllisesti pitoisuusmittauksia. Mitatut hiukkaspitoisuudet ovat olleet molemmilla tehtailla luparajoissa. Suodatinlaitteet läpäisevä pöly on lähinnä esteettinen haitta, eikä siitä ole vaaraa ympäristölle tai terveydelle.

Melu

Nokian-tehtaan ympäristölupa edellyttää, ettei melutaso ylitä asuinrakennusten piha-alueilla päiväaikaan 55 desibelin keskiäänitasoa (LAeq). Yöllä raja-arvo on 50 dB (LAeq). Luvut ovat LAeq-desibelejä, mikä tarkoittaa keskimääräistä ihmiskorvan aistimaa melutasoa. Ulkopuolisen asiantuntijan vuonna 2013 tekemän uusimman meluselvityksen mukaan 50 dB:n meluvyöhyke ulottuu juuri ja juuri tehtaan kaakkois-, itä- ja koillispuolen vanhalle asuinalueelle. Melusta ei tullut vuoden 2015 aikana valituksia. Vsevolozhskin-tehtaiden luparaja on 50 dB 300 metrin etäisyydellä tehtaalta. Viimeisimmän mittauksen mukaan melutaso oli 45 dB.

Päästöt vesiin

Tavoitteena on nollatoleranssi kaikkien ympäristöpäästöjen suhteen. Vuonna 2015 Nokian-tehtaalta pääsi vuotamaan noin 200-400 litraa eristeaineliuosta Nokianvirtaan. Vuoto aiheutui poikkeustilanteessa, kun eristeaineliuosta sisältävät säiliöt tyhjennettiin uuden kemikaalin käyttöönotosta johtuen. Erotinallas, johon eristeaineliuosta pumpattiin, ylitäyttyi ja ylivuotanut liuos pääsi prosessivesikanaalia myöden koskeen. Eristeaineliuos on ympäristölle vaaraton aine, ja haitta oli lähinnä esteettinen. Nokianvirrassa kellunut kemikaali koottiin talteen pelastuslaitoksen sekä oman henkilöstön voimin. Viranomaiset kävivät hyväksymässä puhdistustyön tehdyksi. Päästöstä aiheutui kaikkiaan noin 20 000 euron kulut. Suurin kulu oli vahingonkorvausvaatimus alajuoksun voimalaitokselta. Korjaavat toimet käynnistettiin välittömästi vastaavanlaisen vuodon estämiseksi jatkossa. Nokian-tehtaalle ei tullut yhtään valitusta ympäristöpäästöihin liittyen.

Jätteet

Jätteitä muodostuu sekä varsinaisessa tuotannossa että tukitoiminnoissa. Tuotantojätteet punnitaan, ja niistä pidetään osastokohtaista kirjanpitoa kuukausittain. Muista jätteistä tehdään raportit vuosittain, ja jätteiden määrätiedot perustuvat jätehuoltoyritysten punnituksiin. Tuotantojätteistä pidetään osastokohtaista kirjanpitoa. Syntyvät jätteet lajitellaan tehtailla erillisten jätteidenkäsittelyohjeiden mukaisesti. Valtaosa tuotantojätteistä ohjataan suoraan hyötykäyttöön ilman välivarastointia. Vaaralliset jätteet (entinen ongelmajäte) varastoidaan erikseen keräyspisteissä varoitusmerkinnöin varustetuissa astioissa. Muodostuvat jätteet voidaan luokitella karkeasti kolmeen jakeeseen: kaatopaikkajäte eli hyödyntämätön jäte, hyötykäytettävä jäte sekä vaarallinen jäte. 

Hyötykäytettävät jätteet

Hyötykäyttöön kelpaavat jätteet lajitellaan syntypisteissään ja kerätään omiin merkittyihin astioihin. Venäjän-tehtaiden kierrätysmäärät ovat voimakkaassa kasvussa: vuonna 2011 kierrätykseen päätyi 64 % ja vuonna 2015 jo 84 % syntyneestä jätteestä. Nokian-tehtaan hyötykäyttöaste on 99 %.

Romurenkaat, eli renkaat, jotka eivät täytä korkeita laatuvaatimuksia, ohjataan suoraan tuotannosta hyötykäyttöön. Suomessa hyödyntämisen hoitaa Suomen Rengaskierrätys Oy, ja Venäjällä asiasta vastaa kolme yhteistyökumppania.

Vulkanoimatonta kumijätettä syntyy tuotannossa ennen vulkanointia eli paistoa. Vulkanoimaton kumijäte voidaan jakaa kahteen jakeeseen: sekoitusjätteeseen eli ahvalliin ja muihin vulkanoimattomiin kumijätteisiin. Hyötykäyttökohteita ovat esimerkiksi törmäyssuojat ja kuljetinhihnat sekä muut kumituotteet, joiden materiaalivaatimukset eivät ole kriittiset.

Muovijätettä syntyy pakkausjätteistä sekä tuotanto-osastoilla materiaalien eristämiseen käytettävästä välimuovista.  

Puiset pakkaukset ja lavat toimitetaan uusiokäyttöön, energiakäyttöön tai kompostointiin. Puujätettä syntyy lähinnä raaka-ainevarastolla, sillä suurin osa raaka-aineista toimitetaan tehtaalle puisilla kuormalavoilla tai puulaatikoissa.

Rauta- ja teräsromua syntyy tehtaalla lähinnä koneita ja laitteita romutettaessa.

Hyötykäytettävää jätettä ovat myös jätepaperi ja -pahvi. Biojäte toimitetaan kompostoitavaksi.

Kaatopaikkajäte

Hyötykäyttöön kelpaamaton osa jätteistä toimitetaan kaatopaikalle. Kaatopaikkajätettä muodostui Nokialla 27,4 tonnia ja Vsevolozhskissa 1 531 tonnia. Tavoitteenamme on edelleen vähentää kaatopaikalle päätyvän jätteen määrää ohjaamalla jätteet uusiokäyttöön tai muulla tapaa hyödynnettäväksi. 

 

Vaaralliset jätteet

Kaikki vaaralliset jätteet toimitetaan valtuutetulle käsittelylaitokselle. Vuonna 2015 vaarallisia jätteitä syntyi Nokialla 200 tonnia ja Vsevolozhskissa 695 tonnia. Noin puolet näistä jätteistä on sekoituskoneilta tulevaa siipitiivisteöljyä (ns. boksirasva), jonka kulutus on suoraan verrannollinen valmistettuihin kumisekoitusmääriin. Muita vaarallisiksi luokiteltavia jätteitä ovat öljyiset jätteet, kemikaalijätteet, jäteöljyt, loisteputket, paristot sekä akut. Noin 90 prosenttia Nokian-tehtaan vaarallisista jätteistä hyötykäytetään energian tuotannossa.

 

Jäte- ja jäähdytysvedet

Renkaiden valmistusprosesseissa käytetään runsaasti jäähdytysvettä. Vsevolozhskin-tehtaissa jäähdytysvetenä käytetään kunnallista vesijohtovettä. Nokian-tehtaalla jäähdytysvesi otetaan viereisestä koskesta ja palautetaan käytön jälkeen takaisin koskeen. Jäähdytysvesi ei tule missään vaiheessa kosketuksiin tuotannon kemikaalien kanssa, eikä se siis likaannu ennen palautusta koskeen. Jäähdytysveden kulutuksen määrä riippuu koskiveden lämpötilasta, joten sille ei voida asettaa määrällistä tavoitetta. Tehtaan jätevedet johdetaan Nokian kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Tehtaasta koskeen lasketun jäähdytysveden ja kunnan viemäriin johdetun jäteveden määrä on esitetty oheisessa kuvaajassa.

Nokianvirtaan laskevista jäähdytysvesistä sekä jätevedenpuhdistamolle johdetusta jätevedestä otetaan vuosittain vesinäytteet vesien laadun varmistamiseksi. Nokian kaupungin viemäriin johdettu vesi on melko tyypillistä saniteettivettä. Kaikkien jäähdytysvesiviemäreiden vesi on ollut käytännössä puhdasta. Vuonna 2015 niissä ei havaittu analysoitavissa määrin öljyä, liuottimia eikä muutakaan jätevesikuormitukseen viittaavaa. Myös Vsevolozhskin-tehtaissa analysoidaan viemäriin johdettavat jätevedet säännöllisesti.

Jatkuva kehitys

Tuotanto-osastoilla on käynnissä lukuisia jätteidenvähennysprojekteja. Viime vuosina on pyritty siirtymään kertaluontoisista jäteprojekteista toiminnan jatkuvaan kehittämiseen. Tuotantojätteet (vulkanoimattomat kumijätteet) punnitaan jakeittain, ja tiedot siirretään sähköiseen tietokantaan viivakoodeja lukemalla. Tietokannasta seurataan jätteiden syntymääriä jaekohtaisesti päivätasolla, jolloin havaittuihin poikkeamiin päästään välittömästi puuttumaan. Online-raportoinnin myötä jätteen kokonaismäärä ja kuusi merkittävintä jätteitä aiheuttavaa syytä raportoidaan joka aamu tuotannon palavereissa aiemman kerran kuussa tapahtuneen raportoinnin sijaan. Jätemäärä on yksi avainmittareista, joita johto seuraa, ja tuotannon esimiehiltä odotetaan parannustoimenpiteitä jätemäärän alentamiseksi. 

Ympäristökustannukset

Ympäristökustannuksiksi lasketaan ilman-, maaperän- ja vesistöjensuojeluun, jätehuoltoon, ympäristöasioiden hallintaan ja melun torjuntaan kuuluvat menot ja investoinnit. Oheisessa kuvaajassa on esitetty yhtiömme ympäristöhallinnon ja päästöjen käsittelyn kustannukset sekä maksetut rahalliset korvaukset ympäristölupiin ja -lakeihin liittyen.

Vuonna 2015 Vsevolozhskin-tehdas sai noin 13 000 euron sakon ylitettyään asetetun päästön pitoisuuden jätevesissä.

Keskeiset toimet vuonna 2015

Nokian Renkaiden vuoden 2015 ympäristöohjelman keskeisimmät ympäristötavoitteet ja niiden toteutuminen sekä vuoden 2016 tavoitteet on esitetty yhteenvetona oheisessa taulukossa.

 
Kohde Tavoite 2015 Toteuma 2015 Selite
Lakisääteiset asiat Nokian Renkaiden ympäristöluvan ja lainsäädännön mukainen toteutus Toteutettu
VOC-päästöt VOC-direktiivin päästöraja-arvoon pääseminen, uuden polttolaitoksen käyttöönotto ja tuotantokäytön varmistaminen VOC-direktiiviä ei täytetty, polttolaitos saatu tuotantokäyttöön helmikuun lopussa VOC-päästö 51 % käytettyjen liuotinaineiden määrästä (EY direktiivin raja < 25 %) johtuen pääasiassa alkuvuoden ohisyötetyistä päästöistä
Energia Energiansäästöpotentiaalien tarkempi analysointi ja toimenpidesuunnitelman laadinta Analysointi toteutettu ja osastokohtaiset toimenpidesuunnitelmat laadittu Perustettu osastokohtaiset energiansäästötyöryhmät, joiden vastuulla toimenpiteiden toteutus nyt ja jatkossa
Ympäristöriskit Ympäristöriskianalyysin päivitys (Nokia) Analyysi päivitetty Ei merkittäviä muutoksia
Jätevedet Haitta-aineiden määrän vähentäminen jätevesissä (Vsevolozhsk) Selvitys tehty Toimenpiteiden toteutus vuonna 2016
Kemikaaliturvallisuus CLP-asetuksen mukaisten käyttöturvallisuustiedotteiden vienti ktt-tietokantaan Toteutettu
Turvallisuuskatselmukset ja kemikaalien käytön valvonta 2 krt/osasto Toteutettu
Materiaalikehitys Varmistetaan, etteivät tuotteet sisällä REACHin mukaisia SVHC-listan aineita Toteutettu SVHC-listan aineita ei ole käytössä
Henkilöstön ympäristötietoisuuden lisääminen Tehtaiden ympäristöohjelman mukaisesti Toteutettu
 

Keskeiset toimet vuonna 2016

Kohde Tavoite 2016
Lakisääteiset asiat Nokian Renkaiden ympäristöluvan ja lainsäädännön mukainen toteutus
VOC-päästöt VOC-direktiivin päästöraja-arvoon pääseminen, uuden polttolaitoksen tuotantokäytön varmistaminen
Energia Energiansäästötoimenpiteiden toteutus
Jätevedet Haitta-aineiden määrän vähentäminen jätevesissä (Vsevolozhsk)
Kemikaaliturvallisuus Turvallisuusselvityksen valmistelu Seveso III direktiivin mukaisesti
Ympäristökatselmukset ja kemikaalien käytön valvonta 2 krt/tehdas
Materiaalikehitys Varmistetaan, etteivät tuotteet sisällä REACHin mukaisia SVHC-listan aineita
Henkilöstön ympäristötietoisuuden lisääminen Tehtaiden ympäristöohjelman mukaisesti
Kasvihuonekaasupäästöjen laskennan tarkentaminen Scope 3 päästöjen määritys

Muut toimipisteet

Vianor-toimipisteissä toimitaan kunkin maan asetusten mukaisesti. Jätteet lajitellaan ja toimitetaan hyötykäyttöön aina kun se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Vianor-toimipisteiden merkittävimmät ympäristövaikutukset ovat jätteet ja energiankulutus. Konsernin energiantehokkuuskatselmuksiin liittyen on päätetty, että vuonna 2016 suoritamme kolmessa Vianor-ketjun toimipisteessä energia-asioiden kohdekatselmuksen. Näiden lisäksi myyntiyhtiöissä ja Vianorin toimipisteissä huomioidaan tuotteiden kuljetusten tehokkuus.

Tämän sivun sisältö kuuluu KPMG:n tekemän varmennustoimeksiannon laajuuteen. Varmennusraportin löydät täältä.