Talouden johtaminen Nokian Renkaissa

Talouden johtaminen ja keskittymisen alueet 2016–2018

Talouden johtaminen yhtiössämme on aktiivista toimintaan ja päätöksiin vaikuttamista siten, että saavutamme tavoitteemme. Taloustoiminto kerää laajasti tietoa liiketoimintaympäristöstä sekä yhtiön liiketoimintaprosessien eri vaiheista ja lopputuloksista. Tätä tietoa jalostetaan tavoitteena muodostaa ymmärrys eri liiketoimintapäätösten vaikutuksista jo etukäteen. Hyvä talouden johtaminen takaa yhtiöllemme mahdollisuuden suunnitelmalliseen ja ennakoitavaan toimintaan sekä taloudellisesti parhaiden toimintamallien löytämiseen eri tilanteissa.

Päivitettyyn konsernistrategiaan peilaten taloustoiminnon lähivuosien tavoitteena on mahdollistaa uusien hankkeiden ja investointien käyntiinlähdön pitämällä yllä riittäviä raha- ja rahoituslimiittejä. Taloustoiminto on tiiviisti mukana yhtiön mahdollisissa rakenteellisissa muutoksissa ja niihin liittyvien riskien ja mahdollisuuksien arvioinnissa ja hallitsemisessa sekä muokkaamassa taloudellista raportointiamme liiketoiminnan tarpeiden mukaan. Tuote- ja asiakaskannattavuus on edelleen toimintaa keskeisesti ohjaava tekijä, ja sitä kehitetään yhdessä liiketoimintayksiköiden kanssa. Taloustoiminto on myös aktiivisesti mukana globaalien prosessien kehittämisessä, jotta Nokian Renkaiden asiakkaat saavat parasta palvelua.

Taloushallintoa johtaa talousjohtaja, joka raportoi toimitusjohtajalle. He molemmat vastaavat myös sijoittajasuhteista. Suurempia investointeja käsitellään säännöllisesti kokoontuvassa Investment Boardissa.

Hallinto- ja ohjausjärjestelmä pähkinänkuoressa

Yhtiömme hallinto- ja ohjausjärjestelmän perustana on yhtiökokouksen, hallituksen sekä toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän, Suomen osakeyhtiölain ja sääntelyn sekä konsernin toimintapolitiikkojen, ohjeistusten ja toimintatapojen muodostama kokonaisuus. Hallitus on hyväksynyt selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä ja tilitarkastajien mukaan selvitys ja siihen liittyvät kuvaukset raportointiin liittyvistä sisäisistä kontrolleista ja riskien hallinnasta vastaavat taloudellista raportointiprosessia.

  • Yhtiökokous käyttää ylintä päätäntävaltaa. Varsinaisessa yhtiökokouksessa päätetään muun muassa yhtiön tilinpäätöksen vahvistamisesta, voitonjaosta, vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle sekä valitaan hallituksen jäsenet ja tilintarkastaja sekä päätetään heidän palkkioistaan. Yhtiökokouksessa voidaan myös päättää esimerkiksi yhtiöjärjestykseen tehtävistä muutoksista, osakeanneista, optio-oikeuksien antamisesta ja omien osakkeiden hankkimisesta.
  • Osakkeenomistajalla on lain mukaan oikeus saada yhtiökokoukselle kuuluva asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
  • Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksella on yleistoimivalta niissä yhtiötä koskevissa asioissa, jotka eivät lainsäädännön tai yhtiöjärjestyksen mukaan kuulu yhtiön muille toimielimille. Hallituksen toiminta-periaatteet ja keskeiset tehtävät on määritelty osakeyhtiölaissa, yhtiöjärjestyksessä ja hallituksen työjärjestyksessä. Näistä keskeisimpiä ovat konsernitilinpäätös ja osavuosikatsaukset, yhtiökokoukselle esitettävät asiat, toimitusjohtajan nimittäminen ja erottaminen sekä taloudellisen valvonnan järjestäminen.
  • Toimitusjohtaja johtaa konsernin liiketoimintaa sekä hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Hän saa ryhtyä yhtiön toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen epätavallisiin tai laajakantoisiin toimiin vain hallituksen valtuuttamana. Toimitusjohtaja vastaa yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä.  
  • Konsernin johtoryhmän tehtävänä on avustaa toimitusjohtajaa yhtiön operatiivisessa johtamisessa. Kokouskäytännön mukaisesti ns. Management Workshop kokoontuu kerran kuukaudessa, ja niihin osallistuvat toimitusjohtajan lisäksi liiketoiminta– ja palvelufunktiojohto, Venäjän toiminnoista vastaava johtaja sekä sisäinen tarkastaja (CAE).
  • Konsernin sisäisen valvonnan järjestelmien tarkoituksena on varmistaa, että yhtiön julkaisemat taloudelliset raportit antavat olennaisesti oikeat tiedot konsernin taloudellisesta tilasta. Konsernissa on määritelty alla mainituille toiminnan keskeisille yksiköille konsernin laajuisesti noudatettavat ohjeet ja toimintapolitiikat, joiden tarkoituksena on varmistaa, että yhtiön toiminta on tehokasta ja tuloksellista.

Riskienhallinta Nokian Renkaissa

Konsernissamme on hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka, joka tukee strategisten tavoitteiden saavuttamista ja varmistaa liiketoiminnan jatkuvuutta. Konsernin riskienhallintapolitiikka keskittyy sekä liiketoiminnan mahdollisuuksiin liittyvien riskien että konsernin tavoitteiden saavuttamista uhkaavien riskien hallintaan muuttuvassa toimintaympäristössä.

Riskit on luokiteltu strategisiin, toiminnallisiin, rahoituksellisiin ja vahinkoriskeihin. Strategiset liiketoimintariskit liittyvät asiakassuhteisiin, kilpailijoiden toimintaan, poliittisiin riskeihin, maariskeihin, brändiin, tuotekehitykseen sekä investointeihin. Toiminnalliset riskit liittyvät joko puutteisiin tai virheisiin yhtiön prosesseissa, henkilöstön toiminnassa tai järjestelmissä, tai ulkoisiin tapahtumiin, kuten esimerkiksi lainsäädäntöön, oikeusjärjestelmän tai viranomaisten ennalta arvaamattomiin päätöksiin tai raaka-ainehintojen muutoksiin. Rahoitusriskit liittyvät korko- ja valuuttamarkkinoiden liikkeisiin, jälleenrahoitukseen sekä vastapuoli- ja saatavariskeihin. Vahinkoriskit voivat aiheuttaa tapaturmia, omaisuusvahinkoja, tuotantokatkoksia, ympäristövaikutuksia tai korvausvelvoitteita.

Nokian Renkaiden toimintaan kohdistuvia merkittävimpiä riskejä ovat Venäjän liiketoimintaympäristöön liittyvät maariskit, maineriskit, tuotteisiin ja tuotekehitykseen liittyvät riskit, tuotannon keskeytysriskit, valuutta- ja saatavariskit sekä yhtiön ohjausjärjestelmään ja tietohallintoon kohdistuvat riskit. Yrityksen tuotestrategiasta johtuen myös markkinointiin ja logistiikkaan liittyvät keskeytysriskit voivat olla merkittäviä erityisesti sesonkimyynnin osalta.

Riskienhallinnan prosessissa riskit pyritään tunnistamaan ja arvioimaan, jonka jälkeen suunnitellaan ja toteutetaan käytännössä toimenpiteet kunkin riskin osalta. Toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi riskin välttäminen, pienentäminen eri keinoin tai riskin siirtäminen vakuutuksin tai sopimuksin. Valvontatoiminnoilla tai -toimenpiteillä tarkoitetaan varmistavia ja varmentavia menettelyjä, joilla pienennetään riskejä ja varmistetaan riskienhallinta-toimenpiteiden suorittaminen. Riskienhallinnassa ei ole omaa erillistä organisaatiota, vaan sen vastuut noudattavat muun liiketoiminnan ja organisaation mukaista vastuujakoa. Yhtiön hallitukselle raportoidaan kerran vuodessa riskikartoituksen perusteella havaitut keskeisimmät riskit.

Lisää aiheesta hallinto- ja ohjausjärjestelmä

Tämän sivun sisältö kuuluu KPMG:n tekemän varmennustoimeksiannon laajuuteen. Varmennusraportin löydät täältä.