Henkilökohtainen valinta – nastat vai kitkat?

Jokaisella autoilijalla pitää olla mahdollisuus valita mahdollisimman turvalliset renkaat, jotka hän arvioi sopivan parhaiten omaan ajokokemukseensa, ajotyyliinsä ja omiin ajo-olosuhteisiinsa. Peruskysymys tällöin on, valitaanko nastalliset vai nastattomat talvirenkaat.

Talvirenkaiden valinnassa tulee kiinnittää huomiota etenkin kolmeen seikkaan:

1. Kuinka ja missä pääasiassa ajaa.
2. Mikä on oma turvallisuuden tunne talvikelillä.
3. Kuinka kokenut kuljettaja on kyseessä.

Yleisohjetta siitä, kenen tulisi käyttää nastarenkaita ja kenen nastattomia talvirenkaita eli kitkarenkaita, on vaikea antaa. Nastarengas on kuitenkin varmempi ja turvallisempi vaihtoehto nopeasti muuttuvissa talviolosuhteissa, koska se tasaa kelivaihteluja paremmin. Jäisellä tiellä nastarenkaiden etu on kiistaton. Lumipidossa kitkarenkaat ovat kilpailukykyiset nastarenkaiden kanssa. Nastattoman talvirenkaan etuja ovat ajomukavuuden ja pienen polttoaineenkulutuksen lisäksi sen joustavuus vaihtoajankohdan suhteen.

Pysähdy ja pohdi rengasvalintaa

Viranomaiset pyrkivät välttämään voimakasta kantaa eri rengastyyppien puolesta tai vastaan, mutta antavat suosituksia. Liikenneturvallisuusvirasto Trafi (2012) painottaa, että varman päälle pelaavan tai ajotaidoistaan hieman epävarman kuljettajan kannattaa liikenneturvallisuusnäkökulmasta katsottuna aina valita nastarenkaat. Trafin mukaan nasta- ja kitkarenkaiden paremmuus on monimutkainen asia ympäristön ja liikenneturvallisuuden kannalta. Valinnassa käyttötarkoitus ratkaisee paljon. Lumisilla teillä kitka- ja nastarenkaiden pito on tasoissa, jäisellä tai märällä tiellä nastat ovat paremmat. Renkaiden laatuun tulee kuitenkin kiinnittää huomiota.

Ruotsin liikennevirasto, Trafikverket (2010), suosittelee nastarenkaiden käyttöä autoissa, joissa ei ole ABS-jarruja ja luistonestojärjestelmää. Viraston mukaan kuolemaan johtavan onnettomuuden riski on 42 % suurempi nastattomilla talvirenkailla varustetulla autolla kuin nastarenkailla varustetulla autolla, kun autossa ei ole luistonestojärjestelmää.

Liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta tehdyssä nastarenkaiden vähentämisen turvallisuusvaatimuksia koskevassa tutkimuksessa (2012) otetaan kantaa nastarenkaiden ja nastattomien renkaiden ominaisuuksiin. Sen mukaan eri tutkimusten valossa voidaan täysin kiistatta todeta, että nastattomien talvirenkaiden pitokyky liukkailla, erityisesti jäisillä tien pinnoilla on merkittävästi nastarengasta heikompi.

Myös Liikenneturva ja autolehtien talvirengastestit suosittelevat nastarenkaiden käyttöä, koska niiden avulla auto on varmemmin hallittavissa jäisellä tiellä. Tuulilasin tekemä talvirengastesti (13/2011) osoittaa, että testin voittanut Nokian Hakkapeliitta 7 -nastarengas pysähtyi jarrutustestissä jäällä 33,0 metrin jarrutusmatkan jälkeen. Parhaan pohjoismaisen nastattoman talvirenkaan jarrutusmatka oli 38,2 metriä. Jarrutus tapahtui 35 km/h nopeudesta. Huomattavia eroja nastarenkaiden ja nastattomien talvirenkaiden välillä oli myös kiihdytyksessä ja sivuttaispidossa jäällä.

Loppuarvostelussaan Tuulilasi toteaa, että ero rengastyyppien välillä on selvä. Nastattomat renkaat sopivat lumisiin olosuhteisiin, eli pääasiassa pohjoiseen. Eteläisemmässä Suomessa ajoalusta on useimmiten jäätä, märkää tai kuivaa ja lumipintakin muutetaan viimeistään suolalla loskaksi. Jäällä ja märällä kestopäällysteellä nastattomien talvirenkaiden pito on Tuulilasin mukaan tuntuvasti nastarenkaita heikompi.

Turvallisuutta talviliikenteeseen

Renkaan pidolla on ratkaiseva merkitys turvallisuuteen ja ajotuntumaan talvisissa olosuhteissa. Käytännössä se merkitsee, että nastarenkailla varustetulla autolla on huomattavasti paremmat mahdollisuudet välttyä onnettomuuksilta talvikelillä. Mahdollisimman lyhyt jarrutusmatka ei ole tärkeää vain korkeassa nopeudessa maantiellä, vaan erityisesti kaupungissa, missä liikenteessä on myös paljon jalankulkijoita ja ajoneuvojen väliset etäisyydet erittäin lyhyitä. Lyhyt jarrutusmatka ei pelkästään vähennä peltikolarin riskiä, vaan myös henkilövahinkoihin ja kuolemaan johtavien onnettomuuksien riskiä.

Nastarenkaiden pito ja suorituskyky on useimmissa talviolosuhteissa nastattomia parempi. Ne välittävät kuljettajalle selkeän tuntuman alkavasta sivuttaispidon menetyksestä. Mitä enemmän matkan varrelle osuu jäisiä tieosuuksia, sitä varmempi valinta nastat ovat.

Vaikka nastattomat talvirenkaat kehittyvät koko ajan paremmiksi ja niiden jää- ja märkäpito on parantunut huomattavasti, kumiseos ja pintakuvio ei voi korvata nastojen antamaa lisäpitoa jäällä. Ammattinsa puolesta paljon ajavalle nastat ovat oikea vaihtoehto.

Ajomukavuutta ja joustavuutta vaihtoaikatauluun

Jos tien päälle ei tarvitse lähteä kelillä kuin kelillä ja autossa on nykyaikaiset turvavarusteet, selviää talvesta ilman nastojakin. Nastattomien talvirenkaiden pienempi ajomelu ja polttoainekuluissa säästöä tuova alhaisempi vierintävastus saattaa kallistaa vaakaa niiden puoleen. Lisämukavuutta tuo joustava vaihtoaikataulu – alle ne voi vaihtaa hyvissä ajoin, kesärenkailla taas ei ole kiirettä. Nastattomat renkaat soveltuvat myös paremmin sisämaahan, jossa yleensä vallitsevat tasaisemmat sää- ja keliolosuhteet kuin esimerkiksi rannikon tuntumassa.

Jos valinta osuu nastattomiin talvirenkaisiin, kannattaa ehdottomasti valita pohjoismaiset kitkarenkaat, jotka on kehitetty Pohjolan vaativiin ja vaihteleviin talvikeleihin. Ne antavat huomattavasti paremman pidon jäällä ja lumella kuin keskieurooppalaiset nastattomat talvirenkaat. Keski-Euroopan olosuhteisiin tarkoitetuissa talvirenkaissa on painotettu voimakkaasti nopean ajon ominaisuuksia märällä ja kuivalla alustalla jääpidon kustannuksella.

Renkaat ovat auton ainoa kosketuspinta tiehen. Siksi laadukkaiden ja oikeiden, omiin ajo-olosuhteisiin ja -taitoihin sopivien talvirenkaiden valinta on tärkeää kaikkien tiellä liikkujien kannalta.

Lisää aiheesta verkkosivuillamme:

Turvallisempaa ja vihreämpää liikkumista

Tinkimätön sitoutuminen ihmisten turvalliseen ja ympäristöystävälliseen liikkumiseen ohjaa Nokian Renkaita.

Lataa infoesite